Ikkuna- ja oviliitokset

Yleistä

Räystäiden ja sokkeleiden lisäksi ulkoseinärakenteiden vauriot liittyvät usein erilaisten liitosten toimivuuteen. Liitokset ovat seinärakenteen heikoimpia kohtia sekä vesi- että ilmavuodoille. Tässä tekstissä on käsitelty lähinnä ikkuna- ja oviliitoksia.

Kosteusvauriot ikkunan ympäristössä kohdistuvat ikkunarakenteeseen itseensä tai ikkunan ja sen liitosten kautta seinärakenteeseen päässeen kosteuden muille rakenteille aiheuttamiin vaurioihin. Ikkunoissa itsessään olevat vauriot ovat paikallisia. Vaurioituneiden ikkunoiden kautta saattaa virrata suuriakin määriä ilmaa. Hallitsematon ilmavirta voi tuoda mukanaan epäpuhtauksia tai kuljettaa mukanaan sisäilman kosteutta pahentaen vauriota. Vaurion kautta saattaa päästä kosteutta myös ympäröiviin rakenteisiin vahingoittaen niitä.

Riskit

  • Ulkokuoren taakse liitoskohdista pääsevän veden poisjohtamisesta ei ole huolehdittu
  • Viistosadevesi vuotaa seinärakenteeseen liitoskohdista
  • Liitosten kautta sisätiloihin tuleva korvausilma. Liitosrakenteissa mahdollisesti olevat mikrobivauriot vaikuttavat sisäilmaan.
  • Kosteuden tiivistyminen seinärakenteeseen sisältä ulos liitoskohdista tapahtuvan ilmavuodon seurauksena.
  • Betonisandwichseinän lämmöneristeen mikrobipitoisuus lisääntyy seinässä olevien aukkojen läheisyydessä jopa homevaurioksi luokiteltavalle tasolle. Mikrobipitoisuuden kasvun syyksi esitetään sekä sadeveden pääsyä rakenteisiin vuotavista liitoksista että ilmavuotojen aiheuttamaa kosteuden kulkeutumista rakenteisiin.
  • Rakenteeseen tunkeutuneen veden valuminen alaspäin tavallisesti ulkoverhouksen sisäpinnalla ja kerääntyminen karmien päälle.
  • Vuodot vedeneristeissä ja elementtien saumoissa sekä pellitysten rikkoutumiset.
  • Ikkunoihin tiivistyvä vesi vaurioittaa karmirakenteen ja sen alla olevat rakenteet

Ohjeet ja määräykset

  • Liitosten on oltava sekä sadeveden- että ilmanpitävä.
  • Ikkunadetaljeissa on huomioitava, että rakenteisiin esim. viistosateen vaikutuksesta päässyt kosteus johdetaan hallitusti ulos rakenteesta. Oikein suunniteltu ja huolellisesti tehty liitosdetalji estää vuotojen aiheuttamat vauriot ikkunarakenteissa.
  • Ulko-ovet on suositeltavaa suojata sisäänkäyntikatoksilla.
  • Ikkuna ja sisäkorjausten yhteydessä on syytä irrottaa ikkunoiden sisäpuolen peitelistat ja varmistaa ikkunoiden ja seinän välisen raon tilkkeen kunto sekä tiivistää sauma sisäpuolelta pohjanauhan päälle tehtävällä kittauksella.
  • Ikkunan vesipellitys liitetään tiiviisti karmiin ja päistään seinärakenteeseen sekä tehdään kaltevuudeltaan riittäväksi. Pellin vähimmäiskaltevuus on 30º. Pellitysten lämpöliike tulee ottaa huomioon. Vesipelti ulotetaan vähinään 30 mm ulos seinäpinnasta ja varustetaan toimivalla tippanokalla. Vesipelti tehdään siten, että kaikki ikkuna- ja karmipintoja pitkin valuva vesi sekä ikkunan sisään päässyt vuotovesi kulkeutuvat pellitykselle. Tuulisilla paikoilla sijaitsevissa korkeissa rakennuksissa tulee erikseen arvioida vastapellin tarve ikkunan vesipellin alla. Mikäli ikkunapenkkinä käytetään esim. luonnonkiveä, sen alle on tehtävä vedeneristys.

Huolto ja korjaus

Ikkunoiden huoltamisen tärkeyttä ei voi turhaan korostaa, sillä hyvin huollettu puuikkuna kestää talon iän, ellei siinä ole selvää valmistusteknistä puutetta. On kuitenkin huomioitava, että 1960-luvulla ikkunoiden valmistus muuttui teolliseksi jolloin kehitettiin uusia valmistus ja asennustapoja. Valitettavasti jotkut näistä työtavoista lisäsivät ikkunoitten huollontarvetta, ja aiheuttivat ongelmia ikkunoiden avautumisessa. Tämä johti ikkunoiden käyttöiän lyhenemiseen. Tunnusomaista näille ikkunoille on suorakulmaiset höyläysmuodot, kaksi lasia ja tumman puunsuoja-aineen käyttö maalauksen sijaan. Näiden ikkunoiden ulkonäöstä ei voi päätellä uusintakäsittelyn tarvetta, joten huolto on jaksotettava kalenterin avulla.

Ikkunan voi saada myös rikki virheellisellä käytöllä. Jätetään ikkunalukkoja sulkematta tai löysälle, jolloin tuulenpaine voi työntää ikkunan raolleen ja avata reitin kosteudelle.

Ikkunoiden tiivistäminen

Puutteellinen sisäpuolinen tiivistys aiheuttaa kosteuden tiivistymistä ikkunapintaan, ohjeet ikkunoiden tiivistämiseen löytyy Ratu-kortista F32-0212, Ikkunoiden tiivistäminen, tilkinnän korjaus sekä lisäpuitteen asennus.

Ovilevyjen ja ikkunapuitteiden kierous

  • Jos puitteen kierous on yli 7 mm puite uusitaan
  • Kierot ovikehykset oikaistaan
  • Isolla lasiaukolla oleva kiero kehys uusitaan

Ulkopuitteiden ja ovikehysten alakulmien liitosten lahoviat ja löysyys

  • Löystyneet nurkkaliitokset vahvistetaan
  • Alaliitoksista lahot puitteet uusitaan kokonaan
  • Leveät puitteet ryhdistetään puiteliu’uilla
  • Ovikehysten nurkkavinoudet oikaistaan ja suorakulmaisuus varmistetaan kulmajäykisteillä

Vedenpoisto ikkunarakenteista

  • Puuttuvat vedenpoistourat lisätään ja tukkeutuneet poistoreiät avataan 

Karmien alaosien lahovauriot

  • Lahot karmin osat korvataan ehjillä

Ovikehysten ja ikkunapuitteiden käyntivälysten pienuus

  • Liian tiukkoihin puitteisiin höylätään lisää käyntivälystä tai korjataan saranoiden asentoa, vaaka-akseli ikkunoissa voidaan joutua vaihtamaan saranat

Ovi- ja ikkunasaranoiden kiinnitys ja määrän riittävyys

  • Löystyneet saranat kiristetään uusimalla pidemmät/paksummat kiinnitysruuvit tai asentamalla sisäkierrevastaosa suurentuneeseen ruuvireikään
  • Kuluneet ja vääntyneet saranat vaihdetaan uusiin
  • liian heikoksi todetut helat uusitaan

Ovien ja ikkunoiden salpojen ja lukkojen toimivuus ja lisälukkojen tarve

  • Leveissä puitteissa lisätään ikkunalukkoja
  • Lukkojen vastakappaleet siirretään oikeille kohdille
  • Ikkunalukot ja pitkäsulkijat puhdistetaan ja voidellaan
  • Ovissa korvataan 1-telkinen lukko 3-telkisellä pitkäsulkimella

Puuosien maalipinnat, tiivisteiden kiinnitysalustan riittävä tasaisuus

  • Ulkopinnan uusintamaalaus tehdään ennen kuin näkyviä vaurioita on syntynyt
  • Pahasti vaurioituneet maalipinnat maalauskorjataan
  • Ehjä epätasainen maalipinta tasoitetaan
  • Lahosuojasivelyt uusintaan

Ikkunatiivistysten eheys ja tiiviys

  • Säleverhojen läpiporausreiät tiivistetään
  • Alustastaan irronneet ja lohkeilleet lasikitit kunnostetaan
  • Lasituslistan tai kittinauhan väliin syntyneet raot tiivistetään kittaamalla tai vaihtamalla tiiviste
  • Muoviset lasituslistat vaihdetaan alumiinisiin.
  • Lasituslistojen alle lisätään puuttuva kittaus

Ikkunapeltien riittävä kaltevuus ja tippanokan pituus

  • Korjataan mahdollisuuksien mukaan vastaamaan uudisrakennusohjeita jolloin pellin vähimmäiskaltevuus on 30º. Vesipelti ulotetaan vähinään 30 mm ulos seinäpinnasta ja varustetaan toimivalla tippanokalla.

Ikkunapeltien liitosten oikeaoppisuus ja tiiveys

  • Kiinnitykset liittyviin rakenteisiin korjataan lämpöliikevara huomioiden

Ikkunapeltien pintakäsittely

  • Korjataan tarvittavassa määrin
  • Kaikkia muovipintaisia ikkunapeltejä ei voi pintakäsitellä uudelleen, jolloin pellitys on tarvittaessa vaihdettava kokonaan

Karmin ja seinän välisen raon tilkkeen kunto

  • Tilkkeet uusitaan suurten ikkunakorjausten yhteydessä
  • Epäilyttävässä kunnossa oleva tilke vaihdetaan uuteen
  • Kiviseinissä tilke uusitaan polyuretaaniksi jos kosteusrasitusta ei saada poistettua

Karmin ja seinän välisen raon tiiveys

  • Ikkunan karmin ja apukarmin tai seinärakenteen väli tiivistetään siten, että sauman ilma- ja höyrytiivein kerros on lähellä sisäpintaa ja että tilkeväli voi kuivua ulospäin. Karmin ja apukarmin välin tuuletus varmistetaan.
  • Tiivisteet ja kittaukset uusitaan, varmistetaan kitin tarttuvuus liittyviin rakennusosiin
  • Tavoitteena on, että seinärakenteen kosteussulku jatkuu mahdollisimman ehjänä saumojen yli lasiin saakka
  • Sisäpuolelle elastinen kittaus + saumanauha
  • Sauman ulkopintaan asennetaan sadesuoja, esim. puulista, metallilista tai elastinen saumausmassa. Jos ikkunan karmin ulkopinnassa käytetään elastista saumausmassaa, liitoksen tuuletus hoidetaan saumaan asennettujen tuuletusputkien kautta.

Ikkunan yläpuolisen veden ohjaaminen ikkunarakenteen ulkopuolelle

  • Apukarmin päälle asennetaan vuotoveden poisjohtava pelti tai bitumikermi

Ikkunoiden vaurioituminen

Ikkunoiden kohdistuva säärasitus vaihtelee eri ilmansuunnissa ja auringonsäteilyn voimakkuuden ja vallitsevien tuulensuuntien aiheuttaman viistosateen mukaan. Rakennuksen muoto, korkeus ja ympäristö vaikuttaa myös ikkunoihin kohdistuvan säärasituksen määrään. Rakennuksen yläosissa ja nurkkien lähellä olevat ikkunat saavat eniten sadetta. Viistosateen määrää voidaan vähentää rakennuksen ja sen yksityiskohtien muotoilulla, erityisesti räystäillä.

Ikkunoiden huoltokorjauksessa on huomioitava ikkunoihin kohdistuva erilainen rasitus. Korjauksia on tehtävä useammin eteläsivulla ja ylimmissä kerroksissa. Ikkuna säilyy kunnossa, kun ulkopinnan uusintamaalaus tehdään ennen kuin näkyviä vaurioita on syntynyt. Peittomaalattujen ikkunoiden vauriot alkavat kehittyä siitä hetkestä , kun ulkoinen kosteus pääsee tunkeutumaan maalikalvon läpi joko halkeamista tai kuluneesta kohdasta. Korjausmaalaus tehdään ulkopuolella tiiviillä vettä läpäisemättömällä maalilla. 1960-Luvulla yleistynyt kuultokäsittelyllä ei saada puun pinnalle veden imeytymistä estävää kaivoa. Käytetyt kyllästeet ovat yleensä tummia, jolloin aurinko kuumentaa puun aiheuttaen puun pinnan halkeilua ja suojaavan kyllästeen ja puun omien pihka aineiden haihtumista. Vesi pääsee tunkeutumaan puun sisään. Kuullottavien puunsuoja-aineiden lahonesto perustuu niiden sisältämiin myrkyllisiin aineisiin, jotka estävät lahottajasienen kasvua. Nämä aineosat haihtuvat kuitenkin puusta hyvinkin pian, joten uusintakäsittelytkin tulee tehdä usein suojavaikutuksen ylläpitämiseksi. Kuulto käsitelty pinta pysyy siistin näköisenä, vaikka puuaines on alkanut tuhoutua. Ulkonäöstä ei voi päätellä uusintakäsittelyn tarvetta, joten huolto on jaksotettava kalenterin avulla.

Suurin kosteusrasitus kohdistuu ulkopuitteen alakappaleeseen, jonka yli virtaa lasipinnalle satanut viistosade. Veden määrä lisääntyy jos ikkunan yläpuolen tippanokka tai vesipelti puuttuu, jolloin vesi valuu ikkunapinnalle. Ikkunan alapuolisen vesipellin kallistuksen ollessa liian pieni, roiskuu vesi alakarmiin ja puitteeseen. Saksalaisen ohjeen mukaan tulisi ikkunan alapuolisen vesipellin kaltevuus olla vähintään 60°. Näin suurella kallistuksella varmistetaan, että vesipellille satava vesi ei roisku alakarmiin ja puitteeseen, vaan valuu alaspäin kuten on tarkoituskin. Vesipeltejä uusittaessa onkin suositeltavaa muuttaa kallistus niin suureksi kuin liittyvät rakenteet sallivat.

Ikkunoissa vauriot keskittyvätkin ulkopuitteen alakappaleeseen ja pystypuitteiden alaosiin. Pahimmat ongelmat ovat olleet ikkunoissa, joissa on käytetty lasituslistaa ilman aluskittausta. Lasituslistojen kanssa on aina käytettävä kittausta tai erityistä tiivistettä listan ja lasin välissä. Aina kun lasituslista poistetaan olisi hyvä vaihtaa myös tiivisteet. Ikkunan ja karmin välinen tiiviste tai kittaus alkaa vuotaa tiivisteen vanhetessa ja puitteen lämpöliikkeen yhteisvaikutuksesta. Myös metalli ja muovi ikkunoiden tiivisteiden kuntoa on tarkkailtava ja ne on vaihdettava tarvittaessa. Muovilistan ongelmana on voimakas lämpölaajeneminen. Ikkunoiden värin valinnassa onkin hyvä ottaa lämpeneminen huomioon, ja suosia värejä, jotka eivät absorboi lämpöaaltoja.

Ikkunapinnan alhainen lämpötila johtuu pääasiassa ikkunan huonosta tiivistämisestä, eikä lasien lukumäärästä. Suuret erot sisä- ja ulkopuitteen tiiviydessä jäähdyttävät sisälasin. Ikkunan huurtuminen ja jäänmuodostus ikkunaan ovat huonon tiivistämisen aiheuttamia kosteushaittoja.

Esimerkki 1

ikkunaaaaa

 

Esimerkkikuva ikkunan liittymästä julkisivuun.

Mineraalivillatilke ja karmin ulkoreunaan tuuletuskanava ikkunan ympäri

Elastinen saumamassa + saumanauha sisä- ja ulkopinnassa ympäri, tuuletusputket tuuletuskanavaan

Apukarmi

Pelti, kiinnitys apukarmiin kermin alle, leveys = aukko + 100 mm

Kermikaista, estää ylhäältä valuvan veden pääsyn ikkunarakenteeseen

Kermin yläreunan kiinnitys mekaanisin kiinnikkein

Vastapelti, reunassa tiivis kittaus, neoprenkumitiiviste

Muoviset korokepalat

Pelti, pelti urataan tiiliseinään tai rappaukseen (nosto 30 mm), alla tiivistysmassa. Mekaaninen kiinnitys ikkunakarmiin

Ikkunan pielipelti, kiinnitys tiilimuurauksen pintaan mekaanisin kiinnikkein. Alapäässä profiili menee ikkunapellityksen päälle, peltien ja tiiliseinän välissä tiivistysmassa, yläpäässä pellin pää taivutetaan vastapelliksi

 

Lähdekirjallisuus

1. Jouko Rantamäki, Ulkoseinän rakenteen vaikutus lämmöneristeen mikrobipitoisuuteen Sisäilmastoseminaari 2002, Sisäilmayhdistys raportti 17

2. Suomen rakentamismääräyskokoelman osa C2, Kosteus.

3. RIL 107 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet.

4. Nevander, L. E., Elmarsson, B., 1994. Fukthandbok. Praktik och teori. AB Svensk Byggtjänst. Stockholm

5. Rakennuspuusepänteollisuus r.y. 1986. Ikkunaopas, Rakennuskirja Oy.

Muuta kirjallisuutta

Ulkoseinien liitosrakenteiden suunnitteluun liittyviä ohjeita on seuraavissa ohjetiedoston RT -korteissa:

  • RT 39-10422 Rakennuksen peltityöt, yleisiä ohjeita
  • R T 41-10644 Puuikkunat
  • RT 42-10122 Osastoiva puuovi, kiinnitys
  • RT 80-10126 Muotolevyverhoukset metallista, yleisiä ohjeita
  • RT 80-10632 Rakennuksen suojapellitykset
  • R T 82-10415 Hirsitalon suunnitteluperusteet
  • RT 82-10429 Metallikasetit julkisivuissa
  • RT 82-10438 Ulkoseinärakenteita
  • RT 82-10452 Seinien liittymät
  • RT 82-10510 Tiilirakenteet
  • RT 82-10527 Kivirakenteisten elementtijulkisivujen saumat
  • RT 82-10571 Puujulkisivut
  • RT 82-10586 Pientalon kivirakenteet
  • RT 82-10588 Harkkorakenteiden suunnittelu
  • RT 82-10605 Puutalon ikkuna- ja ulko-oviliittymät

RYL 90 Rakennuksen yleiset laatuvaatimukset on tehty uudisrakentamisen laadunvarmistusta varten. Korjausrakentamiseen sitä voidaan soveltaa tarkkaan harkiten silloin kun vanha rakennusosa korvataan uudella. Ikkunoita ja ovia käsitteleviin osiin listattu puu-, metalli- ja muovi-ikkunoista sekä puu-, metalli-, ikkuna- ja erityisulko-ovista suunnitelmissa esitettävät asiat. Työnosaluvuissa on esitetty vaatimuksia ovien ja ikkunoiden asennustyölle, erilaisille pellitys- ja lämmöneristys-, tiivistys-, ääneneristys-, vedeneristys- ja saumaustöille jne.

Mäkinen, M., Nousiainen, M., Rautiainen, L., Saarimaa, J. Ikkunoiden ja ovien tiivistysopas, Suomen Talokeskus Oy 1986.

Björkholtz, D. Lämpö ja kosteus. Rakennusfysiikka. Rakennustieto Oy. Helsinki1997

Hemmilä Kari, Saarni Risto, Ikkunaremontti. Rakennustieto Oy 2001

© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)