Etusivu \ Terveelliset tilat \ Korjausten laadunvarmistus \ Työmaan kosteudenhallinta \ Kosteudenhallintasuunnitelma
Kosteudenhallintasuunnitelman avulla pyritään pienentämään korjaus- ja uudisrakentamisen kosteusvaurioriskiä. Kosteudenhallintasuunnitelma tulee laatia jokaiselle uudisrakennustyömaalle sekä ainakin niille korjausrakennustyömaille, joilla kuivataan rakenteita, tehdään betonivaluja tai tarvitaan sääsuojausta.
Kosteudenhallintasuunnitelma tehdään yksilöidysti kullekin työmaalle. Työmaan kosteudenhallintasuunnitelmassa tulee käsitellä ainakin tässä tekstissä esitetyt asiat, joiden toteutumista seurataan työmaakokouksissa.
Katso myös teksti Työmaan kosteudenhallinta.
Tarkastetaan kohteen arkkitehti- ja rakennesuunnitelmat luetteloiden rakenteet, tuotteet ja materiaalit, joiden toteutukseen työmaalla voi liittyä kosteusteknisiä ongelmia tai joissa myöhemmin on riski kosteusvaurioiden synnylle. Luettelon perusteella kohteen työnjohto voi valvonnassaan kiinnittää erityistä huomiota näiden rakennedetaljien toteuttamiseen.
Lisätietoa ja ohjeita rakenteiden suunnittelusta ja toteutuksesta saa mm:
Niille rakenteille (lähinnä betonilattiat ja -seinät), jotka päällystetään kosteusherkillä materiaaleilla, laaditaan kuivumisaika-arviot erilaisissa toteutusolosuhteissa. Lisäksi määritetään rakenneosittain (rakenne/päällyste) päällystettävyyspäätöksen perustana olevat kriittiset kosteusraja-arvot.
Eri päällystemateriaalien kosteusraja-arvoja on annettu mm:
Mikäli kohteen rakenteiden kuivumisaika muodostuu arvioiden perusteella pidemmäksi kuin suunniteltu toteutusaikataulu mahdollistaa, valitaan menettelytavat aikataulussa pysymiseksi. Tällaisia menettelytapoja ovat mm:
Estetään runkorakenteiden ja eristetilojen kastuminen esimerkiksi sade- tai sulamisvesistä. Selvitetään ennakolta ne omat ja muiden urakoitsijoiden työsuoritukset, joihin sisältyy työnaikaisten vesivahinkojen riski. Suunnitellaan ja huolehditaan rakennustarvikkeiden kuivana pysyminen toimituksen ja varastoinnin aikana.
Rakennuksen rungon kastumista voidaan vähentää mm. seuraavilla toimenpiteillä:
Työmaalle tulevien rakennusmateriaalien ja tuotteiden kostumista ja kastumista voidaan vähentää mm:
Työmaalla sattuviin vesivahinkoihin, esimerkiksi patteriverkoston vuotoon, vesiletkun katkeamiseen tai vesisäiliön kaatumiseen tulee varautua:
Hyvä kuivuminen edellyttää mahdollisimman aikaista vaipan kiinni saantia ja lämmityksen aloittamista sekä hyvää ilmanvaihtoa. LVIS-urakoitsijoiden kanssa tulee sopia niistä mahdollisista erityistoimenpiteistä, joita kohteen kosteudenhallinta edellyttää.
Siihen, millaiset olosuhteet rakenteen ympärille tulee luoda, jotta kuivumista tapahtuisi annetun aikataulun puitteissa vaikuttavat mm.
Rakennuksen kuivatuksen suunnittelu- ja toteutusperiaatteita ovat mm:
Työmaalle laaditaan ennakkoon kosteusmittaussuunnitelma. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi mittausmenetelmä ja laitteisto, mittausten aikataulu, laajuus ja tarvittavien mittauspisteiden sijainti.
Ensimmäinen rakennekosteusmittaus tulisi tehdä pian sen jälkeen, kun kohteeseen on saatu lämpö päälle, jolloin saadaan käsitys rakenteiden kosteustilasta ja kuivatustarpeesta. Seurantamittauksia tulisi tehdä 2-4 viikon välein kuivumisen edistymisen toteamiseksi ja lisäkuivatustarpeen arvioimiseksi. Viimeinen, yleensä kattavin ja tarkin mittaus suoritetaan vähän ennen päällystystyötä. Lisää tietoa ja ohjeita tästä löytyy RT -kortista Betonin suhteellisen kosteuden mittaus, RT 14-10675.
Kosteudenhallinnan pääperiaatteena on, että työmaalla jokainen huolehtii ja tiedostaa omaan vastuualueeseensa kuuluvat kosteusteknisesti tärkeät seikat sekä ilmoittaa havaitsemistaan kosteusriskeistä ja -vaurioista välittömästi työmaan johdolle. Sopimusasiakirjoissa on sovittava eri osapuolten tehtävät ja vastuut kosteudenhallinnan osalta.
Kosteudenhallinnan suorittaminen, poikkeusolosuhteet, vesivahingot, mittaustulokset ja rakenteiden päällystämispäätökset dokumentoidaan tarkoituksenmukaisissa asiakirjoissa.
Lähdekirjallisuus
Merikallio, T. Rakennustyömaan kosteudenhallinta ja sen suunnittelu. Rakentajain kalenteri 2002. ss. 547-553.
© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)
Kannattajajäsenet: |
Sisäilmainfopiste on alan järjestöjen yhteinen neuvontakanava kuluttajille.
Sisäilmayhdistys ry
Kivenlahdenkatu 1 B 43, 02320 Espoo
© Sisäilmayhdistys ry