Käyttötarkoitus

Terveydellisten tutkimusten käyttäminen

Sisäilmasta kärsivien potilaiden tutkimuksessa on monia ongelmia, joista suurin liittyy oireiden epäspesifisyyteen. Suurin osa sisäilmaongelmista aiheuttaa sellaisia oireita, jotka sopivat moniin sairauksiin, joilla on muitakin syitä kuin sisäilman huono laatu. Oirekuvan perusteella on yksilötasolla vaikea tehdä mitään kestäviä johtopäätöksiä koettujen haittojen ja sisäilman välisestä mahdollisesta syy-yhteydestä, paitsi haittojen/oireiden ilmaantuminen rakennuksessa oleskeltaessa, joka on alkuvaiheessa erittäin luotettava havainto.

Missä potilas hoidetaan?

Kosteusvauriorakennuksissa oireileva hoidetaan samaan tapaan porrastetussa terveydenhoidossa kuin muutkin sairaudet. Tärkeintä ei ole hoitopaikka, vaan se, että potilaan asioihin paneutuu henkilö, joka tuntee kosteus- ja homevaurioihin liittyvät ongelmat ja osaa auttaa potilasta myös rakennuksen selvittelyyn liittyvissä ongelmissa. Oma terveyskeskuslääkäri, työterveyslääkäri tai yksityislääkäri voi tarvittaessa kirjoittaa lähetteen erikoislääkärijohtoiseen klinikkaan sen mukaan, mikä oire on vallitsevana. Työperäiset sairaudet on syytä tutkia muiden ammattitautien tapaan työlääketieteen poliklinikoilla tai Työterveyslaitoksella. Työpaikan ulkopuolella sairastuneille on homealtistukseen erikoistunut tutkimusyksikkö ainoastaan Helsingissä toimivassa Iho- ja allergiasairaalassa.

Kosteusvauriomikrobien aiheuttama suora infektio elimistössä on harvinainen, mutta yleensä vakava tilanne ja sen hoito on syytä ohjata tarvittaessa infektiosairauksien erikoislääkärin hoitoon.

Miksi sairauksia ja oireita tulee tutkia yksilötasolla?

Ammattitautien toteamiseksi

Ammattitautilainsäädäntömme lähtökohtana on sairaus. Korvauksen perustana on haitta, ei sairaus. Sairautta ei voi rahalla korvata, mutta sairaudesta aiheutuvaa haittaa yritetään vähentää usealla tavalla, mm. lääkekorvauksin, koulutuksella ja kuntoutuksella. Työstä johtuvia oireita ilman sairautta ei korvata ammattitauteina, vaikka haittaa olisi miten paljon tahansa.

Lisäksi ammattitautien toteaminen ja tunnistaminen estää uusia ammattitauteja, jos altiste poistetaan ja estetään muiden sairastuminen.

Oikean hoidon eli kosteusvaurioiden korjaamisen löytämiseksi

Usein epäily kosteus- ja homeongelmasta syntyy lääkärin vastaanotolla. Terveyskeskuslääkäri voi aktivoitua potilaan tulehduskierteestä tai työterveyslääkäri etsii syytä toimistotyöntekijän työperäiselle lämpöilylle tai jatkuville flunssan oireille. Joskus voi käydä niin, että korjaustoimet käynnistyvät vasta, kun sairauden ja kosteusvaurion välinen yhteys on varmistettu, mikä aiheuttaa tarpeetonta viivettä ja altistus pitkittyy.

Sisäilman yksilölle aiheuttama sairaus tai oire on toisinaan vaikea osoittaa. Selvissä allergiatapauksissa, kuten eläinpölyallergioissa, potilaan oireilun ja altistumisen välinen syy-yhteys osoitetaan hyvin varmasti. Yksittäisen potilaan oireilun liittäminen varmuudella kosteusvaurioon voi kuitenkin olla vaikeaa. Se on helpompaa, kun kyseessä on suurempi joukko. Tarvitaan kokemusta arvioitaessa todennäköisyyksiä ja tehtäessä johtopäätöksiä altistumisen ja sairauden välisestä yhteydestä.

Yksilötasolla oireiden liittäminen kosteusvauriorakennukseen tapahtuu oireiden käyttäytymistä seuraamalla. Työpaikan homevauriosta johtuvien ärsytysoireiden tulisi helpottua viikkovapaiden ja lomien aikana. Asunnon homevaurioista aiheutuvat oireet helpottavat pitkien poissaolojen aikana.

Korvausten hakemiseksi riitatapauksissa asuntokohteissa

Jos toteaa asunnossaan kosteusvaurion tai hometta, kannattaa heti ryhtyä toimiin vaurion rajoittamiseksi, sen syyn poistamiseksi ja tarvittavien selvitysten käynnistämiseksi. Kosteus- ja homevauriotalossa ei kannata odottaa oireiden ilmaantumista, vaan on toimittava ennen oireilua.

Joskus korjauksia ei käynnistetä riittävän nopeasti tai asukas on altistunut ja sen seurauksena sairastunut ennen kuin itsekään on ymmärtänyt tilannetta. Tällaisten tilanteiden selvittelyssä joudutaan korvaushakemuksiin ja niitä varten tarvitaan terveydellisiä selvityksiä.

Joskus korvauksia on haettu myös kouluissa tapahtuneesta altistumisesta vahingonkorvauslainsäädännön perusteella.

Miksi oireita ja sairauksia pitää tutkia ryhmätasolla?

Korjauspäätösten tekemiseksi

Mikäli kosteusvauriokohteessa esiintyy ärsytysoireita, ei ole syytä jäädä odottelemaan vaikeampien oireiden ilmaantumista, vaan kosteusvaurio on syytä korjata välittömästi.

Korjauspäätökset pitäisi tehdä ennen kuin oireita ja sairauksia syntyy, eli kun oireita ja sairauksia esiintyy ollaan jo myöhässä.

Korjausten tulisi kuulua rakennusten normaaliin huoltoon ja kunnossapitoon.

Korjausten kiireellisyydestä päättäminen

Oireiden ja sairauksien määrä vaikuttaa kiireellisyyspäätökseen, mutta siihen vaikuttavat myös mm. vaurioiden mahdollinen vaikeutuminen ja laajentuminen ajan kuluessa, käyttäjien tai asukkaiden asenteet, tilanteen lukkiutuneisuus ja rakennusteknisten selvitysten tulokset.

Korjausten kiireellisyydestä päättäminen ei ole terveydenhuollon tehtävä. Päätös kuuluu terveysvalvonnalle ja työsuojeluviranomaisille ellei kiinteistön omistaja toimi riittävän nopeasti.

Pakkotoimista päättäminen

Rakennuksen asettaminen käyttökieltoon edellyttää yleensä laajaa selvitystä, johon kuuluu oireiden ja sairauksien selvittely, hyvä mikrobiologinen tutkimus ja rakennustekninen selvitys.

Pakkotoimet ovat mahdollisia terveydensuojelulain ja työsuojelun valvontalain perusteella. Pakkotoimista päättävät kunnan terveysvalvontaviranomaiset ja työsuojeluviranomaiset, eivät terveydenhuollon työntekijät.

Selvittelyn ja korjauksien vauhdittamiseksi

Sairauksien ja oireiden selvittely on usein tarpeen rakennuksen omistajien tai huoltajien herättämiseksi siihen, että kyseessä on todellinen ongelma.

Oikeudenkäyntejä varten

Kiinteistö- ja asuntokauppoihin liittyviä riitatapauksia varten.

Yksilötason tutkimus

Yksilötason diagnostiikan yleiset periaatteet

Sairauden voidaan katsoa johtuvan tietystä altisteesta, jos seuraavat seikat toteutuvat:

  • kyseisen altisteen tiedetään yleensä aiheuttavan kyseisen sairauden
  • kyseessä olevalla henkilöllä on kyseinen sairaus
  • kyseinen henkilö on altistunut riittävässä määrin ajallisesti ja määrällisesti kyseiselle altisteelle
  • sairaus ei selity paremmin millään muulla altisteella.

Yksilötason tutkimuksen ongelmat

Kyseisen altisteen tiedetään yleensä aiheuttavan kyseisen sairauden

Huonosta sisäilmasta johtuvat haitat aiheutuvat aina jostakin tietystä sisäilman tekijästä. Huono sisäilma ei sinällään aiheuta mitään sairauksia, vaan jokin tekijä, joka aiheuttaa huonon sisäilman ja myös samalla jonkin sairauden. Syy-yhteyttä etsittäessä on puhuttava tästä tekijästä, ei huonosta sisäilmasta.

Kyseessä olevalla henkilöllä on kyseinen sairaus

Useimmat sisäilmahaitat ovat epäspesifisiä eli niille on myös muita, usein sisäilmaongelmia yleisempiäkin syitä. Näihin haittoihin ei yksilötasolla liity mitään spesifiä, nimenomaisesti sisäilmaongelmaan liittyvää piirrettä. Siksi näiden haittojen sitominen yksilötasolla edes kohtuullisella varmuudella sisäilmahaittaan on vaikeaa.

Kyseinen henkilö on altistunut riittävässä määrin ajallisesti ja määrällisesti kyseiselle altisteelle

Homealtistuksessa oireet ja sairaudet voivat johtua itiöistä, mVOC:sta, mykotoksiineista, allergeeneistä tai muista kasvuston aineenvaihduntatuotteista.

Nykyisin käytetään epäsuoraa menetelmää: jos asunnossa on näkyvää hometta, altistus on riittävä.

Sairaus ei selity paremmin millään muulla altisteella

Vaikka vaiva liittyisi sisäilmaan, miten voidaan selvittää, että se liittyy tiettyyn sisäilman tekijään? Samantyyppistä oireilua voi tulla puutteellisesta ilmanvaihdosta, eläinpölystä, punkeista, sisätiloissa tupakoinnista tai putteellisesta siivouksesta.

Ryhmätason tutkimus

Ryhmätason diagnostiikassa käytetään hyväksi sairauksien ja oireiden kasaantumista ryhmään. Yksilötason päätelmiä ei tulisi ryhmätason tiedoista tehdä.

Ryhmämenettelyä voidaan käyttää

  • kyselyihin
  • vastaanottokäyntien yleisyyden mittaamiseen
  • sairauksien esiintymisen mittaamiseen
  • oireiden yleisyyden mittaamiseen.

Ryhmätason arviointiin liittyviä virheitä

  • valikoituminen
    • hankalista kohteista oireisimmat pyrkivät lähtemään pois
    • jäljelle jää vain oireettomat, joten riskiä voidaan aliarvioida
    • virhettä voidaan hallita selvittämällä pois lähteneiden määrää.
  • yliraportointi
    • oireita kyseltäessä kohteissa, joissa tiedetään olevan runsaasti ongelmia, raportoidaan haittoja enemmän
    • ongelmana etenkin riitaisissa kohteissa
    • koskee vain sellaisia suureita, joita kysellään
    • ei koske verikokeita tms.
    • yliraportointi pyrkii yliarvioimaan riskiä

Virhettä voidaan hallita toistokyselyllä, vakiomuotoisella kyselyllä ja arvioimalla kohteen ilmapiiriä. Katso myös  Örebro- ja muut kyselyt.

 

Lähdekirjallisuus

1. Elg P, ym. Majvikin suositus: Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien oireiden selvittely. Suomen lääkärilehti 18-19/98 vsk 53, ss 2149-2155.

2. Haahtela T, Hannuksela M, Terho E.O. (toim.) Allergologia. Luku 32. Sisäilma ja sen laadun parantaminen (Tari Haahtela, Erkki O. Terho). Kustannus Oy Duodecim. Jyväskylä 1999.

3. Husman T, Seuri M. Miten tutkin ja hoidan kosteusvauriorakenuksessa oireilevan potilaan. Julkaisu / Hometta 2 / Luku 9. http://www.miame.net/

4. Seuri M. Terveysvaikutukset. Luentolyhennelmä Sisäilmaongelman asiantuntija ?kurssilla. Kuopion aluetyöterveyslaitos. Kuopio 1998.

5. Seuri M, Palomäki E. Haasteellinen sisäilma. Riskianalyysi sisäilmaongelmissa. Rakennustieto Oy. Tampere 2000.

6. Seuri M, Reiman M. Rakennusten kosteusvauriot, home ja terveys. Rakennustieto Oy. Tampere 1996.

7. Utti J. Terveysaikutukset ja kosteusvaurioiden tutkiminen. Julkaisussa Opas kosteusongelmiin. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Rakennustekniikan osasto. Tampere 1998.

8. Majvik II -suositus Kosteusvauriomikrobeihin liittyvien oireiden selvittely. Suomen Lääkärilehti 7/2007. s 655 – 664. Suosituksesta ja sen tausta-aineistosta on saatavissa eripainos, tilaukset: birje.maijala@fimnet.fi