Indikaattorit

Yleistä

Kosteusvaurioindikaattori on mikrobi, jota ei yleensä tavata terveessä, vaurioitumattomassa rakennuksessa ja jonka esiintyminen rakennuksesta otetussa näytteessä viittaa siihen, että rakenteessa on tai on ollut kosteusvaurio. Näiden mikrobien esiintyminen rakennuksissa on yleensä merkki rakenteiden liiallisesta kostumisesta. Indikaattorimikrobeina pidetään myös ns. tavanomaisia mikrobeja jos niitä esiintyy suurina pitoisuuksina näytteissä. Ks.  Mikrobinäytteiden analysointi ja tulkinta.

Mikrobien kokonaismäärällä ja lajistolla on merkitystä arvioitaessa terveyshaittaa.

Kosteusvaurioindikaattorit

Katso myös  Katsaus mikrobeihin.

Kosteusvauriona voidaan pitää rakenteen tai materiaalin liiallista kosteutta, joka mahdollistaa mikrobikasvun. Kosteus voi käynnistää mikrobikasvun ja siitä aiheutuvien aineenvaihduntatuotteiden tai hiukkasten (esim. itiöt, rihmaston kappaleet) siirtymisen sisäilmaan.

Suomalaiset asiantuntijalaboratoriot ovat laatineet tutkimustulostensa ja kokemuksensa perusteella useita indikaattorimikrobiluetteloita, joita päivitetään aika ajoin. Näiden luettelojen perustana on ns.  Baarnin indikaattorilista.

Kosteusvaurioindikaattorit Kuopion aluetyöterveyslaitoksen Ympäristömikrobiologian laboratorion tutkimus- ja palveluaineiston perusteella:

  • Absidia
  • Acremonium
  • Aspergillus flavus
  • Aspergillus fumigatus
  • Aspergillus ochraceus
  • Aspergillus penicillioides
  • Aspergillus sydowii
  • Aspergillus terreus
  • Aspergillus versicolor
  • Aureobasidium
  • basidiomykeetit
  • Botrytis
  • Chaetomium
  • Chrysonilia
  • Chrysosporium
  • Engyodontium
  • Eurotium
  • Fusarium
  • Exophiala
  • Geomyces
  • Memnoniella
  • Mucor
  • Oidiodendron
  • Paecilomyces
  • Phialophora
  • Phoma
  • Rhinocladiella
  • Rhizopus
  • Rhodotorula
  • Scopulariopsis
  • Sporobolomyces
  • Sphaeropsidales
  • Stachybotrys
  • Streptomyces
  • Trichoderma
  • Tritirachium
  • Ulocladium
  • Wallemia

Toksiset indikaattorimikrobit

Kuopion aluetyöterveyslaitoksen Ympäristömikrobiologian laboratorion mukaan mahdollisia toksiinintuottajamikrobeja kosteusvauriorakennuksista otetuissa näytteissä ovat kirjallisuustietojen perusteella mm.:

  • Acremonium
  • Aspergillus flavus
  • Aspergillus fumigatus
  • Aspergillus ochraceus
  • Aspergillus sydowii
  • Aspergillus terreus
  • Aspergillus versicolor
  • Chaetomium
  • Fusarium
  • Memnoniella
  • Oidiodendron
  • Paecilomyces
  • Stachybotrys
  • Trichoderma
  • Streptomyces

Lahottajasienet

Ruskolahottajat hajottavat puun selluloosaa, jolloin puu hajoaa lopulta ruskeaksi jauheeksi. Ruskolaho on yleisin lahomuoto rakennuksissa. Ruskolahottajia ovat esim.:

  • lattiasieni
  • kellarisieni
  • laakakääpä
  • aidaskääpä
  • saunasieni

Valkolahossa (yleisimmin lehtipuissa) puun selluloosa ja ligniini hajoavat ja lahoava puu vaalenee.

Katkolaho esiintyy tavallisesti hyvin märässä puussa ja siinä sienet hajottavat pääosin selluloosaa.

Baarnin indikaattorilista

Ns. Baarnin lista on luettelo kosteusvaurioon viittaavista indikaattorimikrobeista vuoden 1992 tiedon perusteella:

Runsasta kosteutta vaativat (RH > 90 …95%)

  • Aspergillus fumigatus
  • Exophiala
  • Fusarium 1)
  • Phialophora
  • Stachybotrys 1)
  • Trichoderma
  • Ulocladium
  • Sädesienet= Streptomyces=aktinomykeetit, nykyisin aktinobakteerit
  • Hiivat (Rhodotorula)
  • Useita gram-negatiivisia bakteereita (esim. Pseudomonas)

Kohtalaista kosteutta vaativat (RH 85…90%)

  • Aspergillus versicolor 1)

Suhteellisen kuivassa viihtyvät mikrobit (RH < 85%)

  • Aspergillus versicolor 1)
  • Eurotium
  • Wallemia
  • Penicillium ?lajeja (esim. Penicillium chrysogenum, Penicillium aurantogriseum 1)
 1) tuottaa toksiineja    

 

Lähdekirjallisuus

1. Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Sosiaali- ja terveysministeriö. Oy Edita Ab. Helsinki 2003.  Nettiversio ladattavissa tästä.

2. Reiman M, Kujanpää L, Vilkki R, Mentunen J ja Kujanpää R: Mikrobipitoisuudet ja mahdollisten toksiinintuottajien esiintyminen eri materiaaleissa. SIY Raportti 14:263-265. Espoo. 2000.

3. Kujanpää L, Reiman M, Vilkki R, Sundholm P ja Kujanpää R: Mikrobipitoisuudet ja mahdollisten toksiinintuottajien esiintyminen eri rakennusmateriaalien pinnalla. SIY Raportti 14:269-272. Espoo. 2000.

4. Reiman M, Kujanpää L, Vilkki R, Sundholm P, Kujanpää R: Microbes in building materials of different densities. Proceedings of Healthy Buildings 2000, Vol 3. 313-316. SIY, Helsinki 2000.

5. Viitanen H. Factors affecting the development of mould and brown rot decay in wooden material and wooden structures. Effect of humidity, temperature and exposure time. The Swedish University of Agricultural Sciences. Department of Forest Products. Väitöskirja 58 s. Uppsala 1996.

6. Reiman M. Mikrobit. Julkaisussa Opas kosteusongelmiin. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Rakennustekniikan osasto. Tampere 1998.

7. Aurola R, Välikylä T, toim. Asumisterveysopas. Ympäristö- ja terveys-lehti. Pori 2008.

8. Teija Meklin, Tuula Putus, Anne Hyvärinen, Ulla Haverinen-Shaughnessy, Ulla Lignell, Aino Nevalainen . Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot – Opas ongelmien selvittämiseen. Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto YTOS. 2007.

© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)