{literal}

Räystäsrakenteet

Yleistä 

Räystään tehtävänä on estää veden tunkeutuminen katto- ja seinärakenteisiin sekä järjestää katolle tarvittava tuuletus. Räystäät suojaavat seinän ja katon liitosta sekä tuuletusreittejä ja vähentävät ulkoseinän yläosan viistosaderasitusta.

Räystäät jaetaan kolmeen luokkaan niiden leveyden perusteella:

  • leveät räystäät leveys yli 400 mm
  • kapeat räystäät leveys 50…400 mm
  • räystäättömät vain katon reunapellitys

Riskit

  • Tuuletusrakojen puutteet heikentävät yläpohjarakenteen tuuletusta ja hidastavat rakenteeseen joutuneen kosteuden poistumista.
  • Lunta tai vettä kulkeutuu tuuletusrakojen kautta yläpohjatilaan
  • Rakennuksen räystäättömyys lisää ulkoseinään kohdistuvaa saderasitusta.
  • Räystäskourun puuttumisen takia kattovesi pääsee putoamaan vapaasti räystäältä, jolloin vettä roiskuu seinän pinnalle.

Tutkimusten perusteella selvitetään räystäitten nykyinen kunto ja korjaussuunnitelman tarve.

Kunnossapito ja huolto, katso teksti  Vesikatto ja yläpohja.

Ohjeet ja määräykset

Uudisrakennuskohteissa ja soveltuvin osin korjauskohteissa noudatetaan seuraavia määräyksiä ja ohjeita:

  • Puurakenteinen ulkoseinä edellyttää pitkiä räystäitä, vähintään 500 mm.
  • Lyhyet räystäsrakenteet varustetaan ns. myrskypellillä, jonka tehtävänä on estää seinärakennetta pitkin ylös nousevan veden pääsy rakenteisiin. Myrskypelti asennetaan seinään tehtävään uraan tai sen tiiveys seinärakenteeseen varmistetaan muulla tavalla.
  • Räystään leveys ja rakenne suunnitellaan rakennuksen sijainti, kattorakenne sekä julkisivurakenne ja -materiaali huomioon ottaen sellaiseksi, että se mahdollistaa julkisivu- ja kattorakenteen tuulettumisen, estää sadeveden pääsyn julkisivu- ja kattorakenteisiin sekä suojaa julkisivun yläosaa saderasituksilta.
  • Sisäänpäin kallistetuilla loivilla katoilla ( <1 :20) on räystäällä vähintään 100 mm korkea korotus kattopinnasta lukien. Korotuksen yläpinta kallistetaan katolle päin. Räystäskorotuksen korkeutta suunniteltaessa otetaan huomioon katon kallistukset ja kattokaivojen määrä, lumi, rakennuksen korkeus sekä mahdollinen tulviminen.
  • Räystäspellin päälle tuleva vesi johdetaan katolle kallistamalla pelti sisäänpäin kaltevuuteen 1:6.
  • Räystäspellitys kiinnitetään riittävän tiheästi tarkoituksenmukaisilla, tiivisteellä varustetuilla ruuveilla
  • Räystäättömien tai sisään vedettyjen räystäiden suunnittelu ja toteutus vaatii erityistä huolellisuutta. Jos räystäässä on tuuletusrako, ulottuu räystäspelti vähintään 70 mm tuuletus raon alareunan alapuolelle Julkisivun yläreunaa alemmaksi) sekä vähintään 30 mm seinäpinnasta ulospäin ja se varustetaan tippanokalla. Paremmin suojaavaa ratkaisua suositellaan mm. seuraavissa tapauksissa:
    • rakennus sijaitsee rannikolla tai saaristoalueella
    • rakennukseen kohdistuu muutoin voimakas viistosaderasitus
    • rakennus on yli 3-kerroksinen
    • rakennuksen julkisivumateriaali on syytä suojata voimakkaalta saderasitukselta.
  • Räystäillä on vedeneristyksen ulotuttava räystään päällä aina räystään ulkoreunan yli tippanokaksi niin, ettei räystään yli vuotava vesi valu tai imeydy seinärakenteen sisään.
  • Räystäällä käytettävä peltirakenteinen laipalla varustettu avoin kourumallinen yliheittäjä varmistaa tulvatilanteessa vesien hallitun poisjohtamisen katolta. Yliheittäjä ei saa olla katon ainoa vedenpoistoreitti paitsi esim. pienien varastojen vesikatoilla. Yliheittäjä on avoin kouru, putket jäätyvät umpeen.
  • Jos kattorakenteessa on aluskate, on se ulotettava ulkoseinäpinnan ulkopuolelle siten, että aluskatteen päälle joutuvat kondenssi- ja vuotovedet pääsevät haittaa aiheuttamatta ulos.
  • Räystäspellitysten jatkokset ja kiinnityskohdat tehdään siten, että ne pysyvät tiiviinä lämpöliikkeistä huolimatta ja ettei vesi pääse tunkeutumaan pellitysten alle. Tarvittaessa saumat tiivistetään elastisena pysyvillä tuotteilla.
  • Seinärakenteen sisään tai seinälinjan päälle ei saa rakentaa räystäskouruja.
  • Käytettäessä ulkopuolista vedenpoistoa suunnitellaan räystäskourut siten, etteivät katolta valuva lumi ja jää kerry niihin ja vaurioita niitä. Räystäskourujen ja syöksytorvien malli ja koot valitaan niin suuriksi, että ne ovat helposti huollettavissa ja että ne eivät tukkeudu. Kourujen minimikokona käytetään 125 mm ja syöksytorvien minimihalkaisijana 100 mm. Kouruissa on kallistukset syöksytorviin päin.
  • Räystäskourujen suunnittelussa otetaan huomioon kourujen tukkeutumisesta tai jäätymisestä aiheutuvien vuotovesien ohjaus siten, etteivät ne kulkeudu seinäpinnalle tai pääse sisään seinärakenteeseen. Kourun ja vesikaton väli tehdään vesitiiviiksi.

Käytettyjä korjausratkaisuja

  • Vettä seinäpinnalle valuttavat räystäskourut uusitaan riittävän suuriksi ja ne kallistetaan riittävästi.
  • Ilman räystäskouruja rakennettu kalteva katto varustetaan kallistetuilla räystäskouruilla ja syöksytorvilla
  • Väärin rakennetut räystäspellit uusitaan siten, että pellit estävät sadeveden pääsyn rakenteen sisään ja sadeveden valumisen julkisivua pitkin. Samalla tarkistetaan että vedeneriste ulottuu riittävän pitkälle (räystään yli).
  • Puuttuvat myrskypellit lisätään.
  • Tuuletusrakojen/-reittien toimivuus tarkastetaan ja tarvittaessa ne avataan. Hyönteisverkkoa voidaan käyttää hyödyksi haluttaessa estää lintujen pääsy kattorakenteeseen tai rajoittaa tuiskulumen määrää. Hyönteisverkon asentamisen tarve tulee harkita tapauskohtaisesti ja ottaa erityisesti huomioon sen vaikutus tuuletuksen. Liian pienisilmäinen verkko estää rakenteen tehokkaan tuulettumisen.
  • Tarvittaessa syöksytorviin ja räystäskouruihin asennetaan sulatuskaapelit.
  • Seinän päälle tai räystäsrakenteen alueelle lopetettu aluskate jatketaan seinärakenteen ulkopuolelle ulottuvaksi.

 

Lähdekirjallisuus

1. Kosteus rakentamisessa, RakMK C2 opas, 1999. Helsinki, Ympäristöministeriö

2. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen korjaus. 1997. Helsinki. Ympäristöministeriö

3. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet, RIL 107-2000, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

4. Kosteusvauriokorjausten laadunvarmistus, Kirsi Torikka, Tarja Hyypöläinen, Jussi Mattila, Ralf Lindberg, TTKK 1999

5. RT 80-10632 Rakennusten suojapellitykset

6. RT 85-10738 Vesikaton korjaus

Muuta kirjallisuutta

http://www.kattoliitto.fi/

© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)