{literal}

Märkätilat

Yleistä

Märkätila on huone tai tila, jonka lattiapinta joutuu vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai tiivistyä vettä. Märkätiloja ovat kaikki lattiakaivolliset tilat kuten kylpyhuoneet, suurtalouskeittiöt, vesileikkitilat, kuraeteiset, sekä koulujen oppilaiden, päiväkotien lasten ja sairaaloiden potilaiden wc-tilat jne..

Märkätilojen lattioissa ja seinissä tulee olla vedeneristys. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vedeneristeen epäjatkuvuuskohtiin, kuten läpivienteihin. Vedeneristysmateriaalia valittaessa tulee kiinnittää huomio ennen kaikkea sen pitkäaikaiskestävyyteen, eli arvioida eristeen aiheuttamat korjaus- ja huoltokustannukset rakennuksen koko elinkaarelta.

Märkätilojen kosteusteknistä toimintaa tehostavat hyvä ilmanvaihto, lattialämmitys, reilut lattiakaadot sekä kivirakenteiset taustaseinät.

Pientalojen pesutiloissa esiintyy erittäin runsaasti vaurioita, jotka ovat aiheutuneet tiloihin liittyvistä virheellisistä rakenteista tai rakennusvirheistä. Kosteusvaurioita esiintyy yleisimmin vedeneristämättömissä lattioissa sekä suihkutilojen kevytrakenteisissa seinissä.

Riskit

  • märkätilojen puurunko suorassa kosketuksessa betonilaattaan
  • puuverhouksen takaa puuttuu ilmarako
  • märkätilojen vedeneristys puuttuu, vedeneristyksen puuttuminen yleistä esim. seinissä ja maanvastaisessa laatassa
  • rakennuslevy kahden tiiviin pinnan välissä, vedeneristeen ja höyrynsulun
  • kippikattiloiden lattialiittymät
  • astianpesukoneen ja -linjan taustaseinät ja katto
  • allastasojen kiinnitykset ja yleensä altaat kosteuslähteinä
  • listoitukset ja puukynnykset

Tyypillisiä vaurioita

  • muovimaton saumat aukeilleet erityisesti ylösnostoissa tai nurkissa, liittymä lattiakaivoon löysä tai irronnut; mikrobivauriota liittyvissä rakenteissa
  • puuttuvat märkätilan eristeet aiheuttaneet kosteusvauriota maanvastaisen laatan päälle tehdyn märkätilan seinissä ja viereisten tilojen lattiapinnoitteissa.
  • veden lammikoituminen lattialle virheellisen tai puuttuvan kallistuksen takia.
  • rakenteiden liikkuminen rikkonut vesieristeitä tai seinien riittämättömistä runkorakenteista seuranneet liikkeet ovat aiheuttaneet vedeneristeen irtoamisen alustastaan
  • lattian vedeneristeen ylösnosto irronnut seinästä, jolloin vesieristeen taakse voi erityisesti suihkun kohdalla kulkeutua huomattavia vesimääriä
  • vuotavat läpiviennit
  • vuotavat tai eristämättömät putkistot
  • WC-istuimen kiinnittimet puhkaisseet vesieristyksen

Tutkimusten perusteella selvitetään rakenteiden kunto ja korjaussuunnitelman tarve.

Ohjeet ja määräykset

  • Uudisrakennuskohteissa ja soveltuvin osin korjauskohteissa noudatetaan seuraavia määräyksiä ja ohjeita:
  • Märkätilojen vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse valumaan tai siirtymään kapillaarivirtauksena ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin.
  • Märkätilaan betonilaatan tai betonisen ala- ja välipohjan päälle rakennettavan puurunkoisen seinän aluspuu nostetaan laatan yläpuolelle niin, ettei puuta jää betonivalun sisään ja erotetaan kosteuden siirtymän katkaisevalla kerroksella kuten bitumikermillä kivirakenteesta.
  • Märkätilan lattiapäällysteen ja seinäpinnoitteen on toimittava vedeneristyksenä tai lattiaan päällysteen alle ja seinään pinnoitteen taakse on tehtävä erillinen vedeneristys.
  • Vedeneristyksen tulee olla riittävän sitkeä, jotta se saumoineen kestää rakennustyön aikaiset rasitukset ja käytön aikaiset alustan liikkeet. Vedeneristysjärjestelmän tulee olla sertifioitu.
    • Kaikkien materiaalien tulee olla sertifikaatin mukaisia, eri valmistajien aineita saa yhdistellä keskenään ainoastaan sertifikaattien mukaisesti eli kun aineet on sertifioitu toimimaan yhdessä vedeneristysjärjestelmänä.
  • Suihkutilassa suositellaan käytettäväksi veden roiskumista, seinälle ja lattialle rajoittavaa suihkukaappia tai -seinämää.
  • Märkätilat suositellaan varustettavaksi lämmitysjärjestelmään liitettävällä ja erikseen käytettävissä olevalla lattialämmityksellä.
  • Jos märkätilan seinissä tai katossa käytetään puuverhousta, on verhouksen taakse tehtävä reunoiltaan sisäilmaan avoin tuuletusväli. Märkätilan seinissä käytetään vain poikkeustapauksessa orgaanisia materiaaleja.
  • Märkätilojen lattian vedeneristys on nostettava riittävä korkealle sekä liitettävä vedenpitävästi seinän vedeneristykseen estämään veden pääsy seinä- ja lattiarakenteiden sisään. Lattian vedeneristyksen reuna on suositeltavaa nostaa seinälle ainakin 100 mm korkeuteen lattiapinnasta (yhdistettäessä seinän vesieristykseen). Lattian vedeneristyksen saumoja tulee välttää märkätilan eniten kastuvalla alueella. Seinän vedeneristys limitetään lattian seinälle nostetun vedeneristyksen päälle, tai vedeneristysten tulee muodostaa jatkuva saumaton rakenne niin, ettei seinää pitkin valuva vesi pääse lattian vedeneristyksen taakse.
  • Lattian kaltevuuden on oltava sellainen, että vesi valuu esteettä lattiakaivoon. Vedeneristyksen ja lattiakaivon liitoksen on oltava niin tiivis, että vesi ei pääse vedeneristyksen alapuolisiin rakenteisiin vaikka vedenpinta kaivossa nousisi liitoksen yläpuolelle. Lattian kaltevuuden tulee olla vähintään 1/100, lattiakaivojen läheisyydessä 1/50. Vesilaitteet ja lattiakaivot sijoitetaan siten, ettei vesi valu märkätilan lattialta muihin tiloihin.
  • Huonetilojen varustamisesta lattiaviemäröinnillä on ohjeita Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D1 Kiinteistöjen vesiä ja viemärilaitteistot.
  • Lattiakaivo kiinnitetään liikkumattomaksi alustaan. Mallin tulee olla sertifioidun vedeneristysjärjestelmän mukainen.
  • Märkätilan lattiaan saa tehdä vain läpivientejä, jotka ovat tarpeen viemäröinnin järjestämiseksi.
  • Seinän vedeneristyksen läpivientejä tulee välttää roiskeveden vaikutusalueella.
  • Vedeneristystöissä tulee käyttää sertifioituja vedeneristäjiä.

Korjaus

Kiinteistössä tehdään kohteen vaurioista riippuen tarvittavassa laajuudessa kosteusvauriotutkimuksia. Kaikki vaurioituneet rakenteet on poistettava. Katso  Lähtökohdat.

Kuntotutkimuksessa huomioitavia seikkoja on esitetty muistilistassa  Pesutilat. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää seuraaviin asioihin:

  • taustarakenteiden kunto ja niiden soveltuvuus märkätiloihin
  • materiaaliratkaisut
  • lattialämmitykset

Pienet korjaukset

  • Muovimattojen saumat tarkastetaan ja tarvittaessa tiivistetään.
  • Kaikki läpiviennit tarkastetaan ja tarvittaessa tiivistetään
  • Lattiakaivon korotusrenkaiden liitokset ja korotusrenkaiden läpi tehdyt pesukoneen tai pesualtaan viemäreiden liitännät tiivistetään tai uusitaan.
  • Suihkualtaalla estetään veden pääsy lattian keraamisten laattojen alle.
  • Suihkun vaikutusalueella olevat riskialttiit seinät voidaan suojata ennakkoon, puhdistettavalla ja irrotettavalla, vedenpitävällä suojalla. Keraamisten laattojen saumat voidaan käsitellä aineilla , jotka vähentävät veden tunkeutumista saumausten läpi.

Käytettyjä korjausratkaisuja

Pesutilojen lattiat

Puuttuva vedeneristys rakennetaan. Vedeneristyksen rakentaminen edellyttää koko olemassa olevan lattiarakenteen purkamista. Jos lattiaa ei pureta, tulee selvittää kuivatus- ja putkistojen uusimistarve. Vedeneristys nostetaan pystypinnoille ja liitetään suihkun alueella seinän vedeneristykseen.

Rikkoutunut muovimatto poistetaan ja pinnat puhdistetaan. Vedeneristyksen vuotamisen vaikutuksesta kastuneet alueet kuivatetaan. Vedeneristys uusitaan ja nostetaan pinnoille ja liitetään suihkun alueella seinän vedeneristykseen sertifioidun tuotteen ohjeiden mukaisesti. Lattiakaivon ja vedeneristyksen yhteensopivuus tarkistetaan, liitos toteutetaan kuten tuotesertifikaatin ohjeissa on esitetty. Jos rakenteet eivät ole kastuneet, voidaan auenneet saumat ja kiinnitykset korjata mattoa uusimatta.

Lattiakaivon korotusrenkaiden liitokset ja korotusrenkaiden läpi tehdyt pesukoneen tai pesualtaan viemäreiden liitännät tiivistetään tai uusitaan.

Pesutilojen seinät

Vaurioituneet rakenteet uusitaan. Kevyet seinärakenteet vaihdetaan kiviaineisiksi, mikäli tämä korjauksen laajuuden ja rakenteiden kantavuuden kannalta on mahdollista. Jos kiviaineisten materiaalien käyttö ei ole mahdollista, seinälevyiksi vallitaan kosteuden kestäviä levyjä esim. sementtikuitulevyjä. Levyrakenteisten seinien yläosat jätetään auki alaslasketun katon osalla. Liian harvassa olevat runkotolpat tihennetään, maksimi runkojako märkätiloissa on 400 mm.

Lattian sisään upotettujen seinien alaosat muutetaan kiviaineisiksi.

Veden pääsy seinärakenteen sisään estetään eristämällä rakennuslevyjen pinta muodonmuutoksia kestävällä aineella tai tarvikkeella, myös kiviaineiset pinnat käsitellään vedenpitäviksi ennen laatoittamista. Tällaisena voidaan käyttää esimerkiksi siveltävää joustavaa eristysainetta tai huolellisesti asennettua muovitapettia. Pesutilan ulkoseinässä oleva erillinen höyrynsulku poistetaan korjauksessa, jos sen todetaan vaikuttaneen vaurion syntyyn. Seinän vedeneristys liitetään lattian vedeneristykseen.

Suihkunsekoitin siirretään, mikäli mahdollista, kiviaineiseen seinään. Sekoittimelle tulevat putkitukset tehdään pinta-asennuksena ylhäältä päin.

Seinän lävistävät putkiasennukset siirretään pois suihkun vaikutusalueelta, tai lävistykset tiivistetään luotettavasti.

 

Lähdekirjallisuus

1. Kosteus rakentamisessa, RakMK C2 opas, 1999. Helsinki, Ympäristöministeriö

2. Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvio. 1998. Helsinki, Ympäristöministeriö

3. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. 1997. Helsinki, Ympäristöministeriö

4. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen korjaus. 1997. Helsinki. Ympäristöministeriö

5. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet, RIL 107-2000, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

6. Asuinkerrostalon tarkastusasiakirja. 1998.Helsinki. Ympäristöministeriö

7. Kosteusvauriokorjausten laadunvarmistus, Kirsi Torikka, Tarja Hyypöläinen, Jussi Mattila, Ralf Lindberg, TTKK 1999

(c) Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)