Maanvastainen kaksoislaatta tai puukorotettu lattia

Maanvastaisen betonilaatan, kuva 1, kosteusteknisen toiminnan perusperiaatteet on esitetty tekstissä  Yksinkertainen maanvastainen betonilaatta. Puukorotetun lattian esimerkkirakenne on kuvassa 2.

gagsoislaatta

Kuva 1. Esimerkki maanvastaisen betonilaattalattian rakenteesta.

bohjalaatta

Kuva 2. Esimerkki puukorotetun lattian rakenteesta.

Riskit

  • Maanvaraisen lattian päälle tehty kevytrakenteinen lattiarakenne, jossa lämmöneriste on laatan päällä, on kosteusmielessä aina riskirakenne. Riski pienenee jos myös betonilaatan alla on lämmöneristys.
  • Alalaatan varaan tehdyn puuseinän alareuna on hyvin kylmässä tilassa. Lämpötila laatan reuna-alueen alapuolella on 5…10 oC. Puuseinän alaosaan voi tiivistyä kosteutta jos sisäilman kosteus on korkea. Korkea suhteellinen kosteus voi aiheuttaa kosteusvaurion. Laatan keskialueella maan lämpötila on sisältä tapahtuvien lämpövuotojen vaikutuksesta 12…7 oC. Olennaisen lämpötilaeron puuttumisen takia seinän alaosan kosteus vastaa maaperän kosteutta.
  • Eristetilaan pääsevät vesivuodot putkista tai ulkopuolisesta pintavedestä.
  • Katto-, seinä- tai putkivuodosta tai ulkoa tullut vesi leviää laajalle alueelle niin, että vauriot muodostuvat laajoiksi.
  • Kaksoislaattarakenteen sisällä olevat putket
  • Kaksoislaattarakenteen riskialttius riippuu käytetystä eristemateriaalista
  • Kaksoislaattarakenteen pohjalaatan päältä alkavat väliseinät ovat riskialttiita. Puurakenteet vaurioituvat ja kivirakenteet nostavat kosteutta

Tyypillisiä vauriota

Kaksoislaattalattia

  • Ulkopuolelta eristetilaan valunut vesi havaitaan yleensä tunkkaisen hajun perusteella. Eristetilassa kasvaa sädesieniä, jotka aiheuttavat ”kellarin” hajua.
  • Eristetilassa tai pintalaatassa oleva putkivuoto voi kastella rakenteita laajalla alueella. Vuodon löytäminen voi olla vaikeaa ja vaurion esiintulo voi kestää useita kuukausia tai jopa vuosia vuodon alkamisesta. Tällöin homevaurioiden lisäksi voi ilmetä puuseinissä lahovaurioita. Pitkäaikainen vuoto aiheuttaa usein myös lämmöneristeisiin homekasvustoa, jota lisää veden mukana liikkuvat ravinteet ja eristetilaan jäänyt seinien teon yhteydessä syntynyt sahanpuru. Pahaa putkivuotoa vastaava tilanne voi syntyä myös tulipalon sammutusveden tunkeutuessa rakenteisiin.

Puukorotettu lattia

  • Puurakenteet kostuvat ja homehtuvat alaosastaan, koska maasta imeytyy kosteutta rakenteisiin.
  • Betonin rakennusaikainen kosteus,
  • Lattian puurakenteita homehduttaa/lahottaa:
    • Maasta imeytyvä kosteus
    • Maasta nouseva kosteus, joka ei pääse kuivumaan, koska rakenteessa on höyrynsulkuna toimiva kerros
    • Sisäilman kosteus joka voi erityisesti reuna-alueilla tiivistyä kylmän laatan yläpintaan, kun rakenteessa ei ole höyrynsulkua
    • Betonin rakennusaikainen kosteus
    • Lattian sisässä oleva mikrobivaurio tuottaa itiöitä, rihmastoa ja aineenvaihduntatuotteita, joita lattian pintamateriaalista ja tiiviydestä riippuen voi päästä huonetilaan. Kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet voinevat tunkeutua kevyiden rakenteiden läpikin. Myös betoni voi mikrobivaurioitua.

Kunnossapito ja huolto

  • Puukorotettua lattiaa ei saa päällystää höyrytiiviillä materiaalilla, esim. laminaattiparketilla.
  • Putket pois rakenteesta
  • Vesivuotojen välttämiseksi ei asenneta vesikalusteita tms. tiloihin joissa on puukorotettu lattia
  • Vesivahingot kuivattava nopeasti ja tehokkaasti
  • Kaksoislaattarakenteen seinä- ja läpimenoliitosten tiivistäminen
  • Huolehditaan kuivatusjärjestelmien asianmukaisuudesta, katso  Pihantasaus ja sadevedet.

Ohjeet ja määräykset

Kaupunkien uudisrakennuskohteissa ja soveltuvin osin korjauskohteissa noudatetaan korjausohjeessa  Yksinkertainen maanvastainen betonilaatta.

  • Aina kun mahdollista käytetään yksinkertaista betonilaattaa
  • Betonilaatasta ja yläpuolisesta lämmöneristyksestä muodostuvan rakenteen kosteusteknisen toiminnan ei Suomen oloissa varmuudella voida sanoa olevan moitteetonta. Laatan alapuolinen eritys on parempi ratkaisu kuin laatan yläpuolinen. Parempaa ratkaisua on käytettävä aina kuin se suinkin on mahdollista. Kaksoislaatan käyttäminen on suositeltavampaa kuin puukorotetun lattian.
  • Alapohjan lämmöneristys sijoitetaan kokonaan tai pääosin pohjalaatan alle.
  • Jos tehdään puukorotettu lattia, puurakenteet erotetaan bitumikermikaistalla tai vastaavalla materiaalilla alapuolisen laatan ja sokkelin rakenteista.

Korjaus

Korjaustarve todetaan kosteusteknisessä tutkimuksessa. Tämän lisäksi ko. rakenteessa joudutaan usein korjaussuunnittelua varten tekemään seuraavia tutkimuksia:

  • Rakenteiden avaukset
  • Puurakenteiden ja täytteen mikrobitutkimukset

Käytettyjä korjausratkaisuja

  • Korjaustöistä laaditaan yksityiskohtaiset korjaussuunnitelmat. Seuraavassa on esitetty tyypillisiä ongelmia ja niiden korjausratkaisuja.
  • Kosteuden tiivistyminen laatan reuna-alueilla. Vaurioituneet puurakenteet poistetaan. Sokkeli lämmöneristetään ja / tai reunan lisälämmitys.
  • Korvataan puukorotettu lattia kaksoislaattarakenteella.
  • Jos lattiasta on tarpeen uusia puurakenteet:
  • Harkitaan betonin pintaan tiivistystä
  • Kermikaistat koolauksen alle
  • Ei laiteta lämmöneristystä betonilaatan päälle lainkaan. Vanhojen rakennusten alla maaperä on usein niin lämmintä, ettei eristeen puuttuminen aiheuta pahaa kylmyyttä. Jos esim. ääniteknisistä syistä eriste tarvitaan, käytetään eristettä niin vähän kuin mahdollista.
  • Harkitaan eristetilan tuulettamista. Tällöin on huomioitava tuuletuksesta aiheutuva likaantuminen.
  • Veden tunkeutuminen ulkoa lattian sisään tai välittömästi sen alle estetään muuttamalla maanpinta rakennuksesta poispäin viettäväksi ja rakentamalla sadevesien poistojärjestelmä. Katto- ja seinävuodot korjataan.
  • Pohjaveden nousua lattiarakenteeseen tai välittömästi sen alle vähennetään rakentamalla puuttuva tai korjaamalla virheellinen tai toimimaton salaoja.
  • Putkivuodot korjataan. Putket siirretään näkyviin huonetiloihin tai suojaputkiin. Jos sisätiloihin siirrettävät putket ovat aikaisemmin luovuttaneen lämpöä perustukseen, tulee muutoksesta aiheutuvat mahdolliset routavaurioriskit ja niiden estämiseksi tarvittavat lisätoimenpiteet selvittää. Putkien siirtämisen aiheuttama lämpötilan aleneminen voi myös lisätä reuna-alueen kosteutta.
  • Silmin nähden homeinen puu-, eriste- ja levytavara poistetaan siten, että vaurioituneen osan lisäksi vielä noin 50 cm terveeltä näyttävää materiaalia poistetaan.
  • Mikäli alempi betonilaatta poistetaan kokonaan, tulee sen alle asentaa 80% lämmöneristeestä. Betonilaatan alapuolisen maa-aineksen kapillaarinen nousukorkeus selvitetään ja yleensä täyttö joudutaan uusimaan, täyttönä käytetään pestyä sepeliä halk. 6…32 mm.
  • Ulkoseinien alajuoksua voidaan nostaa kevytsoraharkolla jokaisen pystytolpan kohdalla. Kevytsoraharkot erotetaan kapillaarikatolla sekä betonista että puurakenteista. Lämmöneristyksellä estetään kylmäsiltojen muodostuminen.
  • Ilmatiiviydestä huolehditaan tiivistämällä kaikki mahdollisiksi arvioidut ilmavuotoreitit.
  • Kastunut lattia kuivataan tai uusitaan kastuneelta alueelta. Kastuneet rakenteet kannattaa kuivata rakenteita purkamatta vain, jos vuoto havaitaan nopeasti muutamassa päivässä. Yleensä vuoto on kestänyt niin kauan, että rakenteet joudutaan purkamaan.
  • Osittain betoniin upotetut puuosat poistetaan.
  • Lattian sisään tai alapuolelle perustettujen puisten väliseinien alaosat ovat erittäin vaurioalttiissa ympäristössä. Rakennetaan alapuolisten betonirakenteiden ja puuseinän alajuoksun väliin kapillaarikatko, tai nostetaan seinä harkoilla.
  • Lattian ja sen aluslaatan purkamisen sijasta on jossain tapauksissa lattiarakenteita mahdollista korjata erityisin tuuletusjärjestelyin alipaineistamalla, joilla sekä kosteus että hajut poistetaan rakenteen sisältä. Tuuletus vaikuttaa muun ilmanvaihdon toimintaan ja säätöihin ja vaatii siten erikoissuunnitelman.
  • Betonilaatan lämpötila on saatava mahdollisimman korkeaksi. Sokkelit on eristettävä hyvin ja routaeristys rakennuksen ulkopuolelle. On myös huolehdittava, että sokkelin ja seinän liittymään ei synny kylmäsiltoja. Rakenteen käyttäminen on turvallisempaa alueilla, joissa perusmaa eristää hyvin lämpöä. Syynä tähän on se, että näin saadaan betonilaatan lämpötila korkeammaksi. Laatan yläpuolisen eristeen vähentäminen nostaa betonilaatan lämpötilaa. Pääosa eristyksestä on asennettava laatan alle.
  • Uiva lattiarakenne on turvallisempi kuin puukorotettu.
  • Puukorotetun lattian korjaustoimenpiteisiin ryhdyttäessä puurakenteissa on yleensä lahovaurioita ja huonetilassa on kohonneita mikrobipitoisuuksia. Yleensä lattian puurakenteet joudutaankin purkamaan. Jos alkuperäinen betonilaatta jätetään paikoilleen, voidaan uusi lattiarakenne tehdä esimerkiksi valamalla uusi pintalaatta tuuletetun kevytsorakerroksen tai tuuletettavan erikoislevyn (Dragon ) päälle. Korotuskerroksen tuuletus voidaan toteuttaa esimerkiksi salaojaputkistolla.
  • Erityisesti kaksoislaattalattioissa saattaa ulkopuolelta eristetilaan valunut vesi aiheuttaa tunkkaisen hajun. Eritetilassa kasvaa sädesieniä, jotka aiheuttavat ”kellarin” hajua. Tällöin voidaan tehdä seuraavat toimenpiteet:
    • Veden tunkeutuminen ulkoa lattian sisään tai välittömästi sen alle estetään muuttamalla maanpinta rakennuksesta poispäin viettäväksi ja rakentamalla sadevesien (kattovesien) poistojärjestelmä.
    • Pohjaveden nousu lattiarakenteeseen tai välittömästi sen alle vähennetään rakentamalla puuttuva salaoja tai korjaamalla virheellinen tai toimimaton salaoja.
    • Lattian alustan kosteutta ja sieltä nousevia hajuja voidaan vähentää myös lisäämällä mekaaninen tuuletus / alipaineistus. Tuuletettuja maanvaraisia lattioita käytetään yleisesti, kun halutaan torjua radon-kaasuista ja todetuista mikrobivauriosta aiheutuvia terveyshaittoja.

Tulkintoja ja eritysratkaisuja

Betonilaatta tehdään salaojitetun ja kapillaarisuuden katkaisevan kerroksen varaan. Laatan yläpuolinen eristys voidaan tehdä usealla tavalla. Aikaisemmin oli yleisesti käytössä kuvan 2 mukainen rakenne, jossa eristetilassa on puukorokkeet. Lattiassa on tuuletusrako, joka on yhteydessä reunoilla olevaan rakoon. Nykyään yläpuolinen eristys (katso ohje) tehdään yleensä kelluvana rakenteena. Pintarakenteena on rakennuslevy tai betonilaatta. Betonilaatta on käytössä varsinkin kosteissa tiloissa.

Rakenteen kosteustekninen toiminta

Käsitellään kuvan 2 mukaisen rakenteen toimintaa, ohjetta voidaan soveltaa myös kelluvalle lattiarakenteelle.

Koska betonilaatan lämpötila on lähes sama kuin maan, on betonilaatan huokosissa suhteellinen kosteus lähes 100%. Kirjallisuudessa annetaan seuraavanlainen ohje kosteuden hallintaan:

  • Betonilaatta on erotettava muusta lattiarakenteesta kosteussululla, jonka sijaitsee eristeen kylmällä puolella. Kosteussulun tulee olla alkalinkestävää ja sen tulee olla yhtenäinen koko betonilaatan alueella. Kosteussulkua ei saa puhkoa, kun tehdään yläpuolisia rakenteita.

Ohjeen mukaan rakennettaessa on huomioitava kosteuden tiivistyminen alemman laatan yläpintaan.

Betonilaatasta ja sen alta tulee poistaa kaikki eloperäinen aines, joka voi lahota tai homehtua. Tavallinen vaurion aiheuttaja on valuun jätetyt naulauspuut sekä puukiilat, joilla tasataan puukorotus suoraksi, joiden on todettu mikrobivaurioituneen jo vuodessa.

Puukorotus aiheuttaa pienen kylmäsillan, joka nostaa betonilaatan lämpötilaa paikallisesti korokkeen kohdalla. Korkeampi lämpötila alentaa huokosten suhteellista kosteutta korokkeen lähiympäristössä. Kapillaarisuuteen ei lämpötilalla ole vaikutusta, joten onkin tärkeää, että kapillaarinen vedennousu katkaistaan. Jos ei olla varmoja, että kapillaarinen vedennousu on katkaistu, on betonilaatan päällä oleva kosteussulku tehtävä vedeneristyskerroksena. Puut on aina erotettava betonista kermillä.

On myös annettu ohjeita, että betonilaatan alle tulisi myös asentaa muovikalvo katkaisemaan maasta tulevaa kosteuden kulkua. Betonilaatan tekovaiheessa muovikalvon pysyminen ehjänä ei käytännössä ole mahdollista. Lisäksi muovikalvo estää laatan kuivumisen alaspäin, mistä on seurauksena rakennusajan piteneminen. Näissä lattioissa vauriota on myös syntynyt, kun vesi on pääsyt reunoilta muovikalvon päälle.

Huonetilasta tuleva kosteus aiheuttaa vaurioilta lattian koolaukselle ja niiden korotuksille. Lattiapalkkien ja kiilapalojen alaosat ovat kylmässä erityisesti rakennuksen ulkoseinien lähettyvillä. Lämpötila laskea niin alas, että rakenteisiin kondensoituu kosteutta tai suhteellinen kosteus nousee korkeaksi. Vauriot, jotka on varmuudella todettu aiheutuneen huonetilan kosteuden kondensoitumisesta lattian rakenteisiin, ovat harvinaisia. Tämä johtunee lattiaan tehdystä tuuletusraoista tai siitä, että lattiapinnoitteen höyrynvastus on ollut riittävän suuri ja siitä, että todellisuudessa maaperä on lämmennyt sisäilman kosteuden vaikutuksesta. Liitteenä olevassa  kuvassa on esitetty esimerkki suositeltavasta rakenteesta, kun tarvitaan puukorotettu lattia (installaatiot , joustolattia).

 

Lähdekirjallisuus

1. Kosteus rakentamisessa, RakMK C2 opas, 1999. Helsinki, Ympäristöministeriö,

2. Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvio. 1998. Helsinki, Ympäristöministeriö

3. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. 1997. Helsinki, Ympäristöministeriö

4. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen korjaus. 1997. Helsinki. Ympäristöministeriö

5. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet, RIL 107-2000, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

6. Asuinkerrostalon tarkastusasiakirja. 1998.Helsinki. Ympäristöministeriö

7. Fukt handbok, Lars Erik Nevander, Bengt Elmarsson, AB Svensk Byggtjänst

8. Kosteuskorjausten laadunvarmistus

9. Kosteusvauriokorjausten laadunvarmistus, Kirsi Torikka, Tarja Hyypöläinen, Jussi Mattila, Ralf Lindberg, TTKK 1999

Muuta kirjallisuutta

RT15-10723, Rakennusselostusohje, 2000 (E1, E2, E3, E4, E5, E6, F1, F2)

Pien- ja rivitalojen radontekninen korjaus, Helsinki 1996, Ympäristöministeriö

© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)