{literal}

Tuuletetut rakenteet

Tuuletettujen rakenteiden toiminnan yleisperiaate

Tavanomaisia tuuletettuja rakenteita ovat ryömintätilaiset alapohjat, tuuletustilalliset tai tuuletusvälilliset yläpohjat ja tuuletusraolliset seinärakenteet. Tuuletettuja rakenteita voivat olla myös esim. kevytsorakatot ja maanvaraiset alapohjat, vaikka niissä ei suoranaista avointa tuuletusrakoa tai tuuletustilaa olekaan.

Tuuletetuissa rakenteissa perusperiaate on, että rakenteeseen tulee ilmaa jostakin ja vastaavasti ilmaa poistuu toisaalta, eli ilma kulkee rakenteen läpi. Tuuletusilma kerää rakenteessa kulkiessaan kosteutta itseensä ja vie sen pois rakenteesta. Samalla tuuletusilma yleensä lämpenee ja sen kosteudensitomiskyky kasvaa. Täten tuuletusilma pääsääntöisesti kuivattaa rakennetta.

Ryömintätilaisissa alapohjarakenteissa on kuitenkin kesällä ulkoilman lämpötilan ja kosteuspitoisuuden noustessa mahdollista, että ulkoilman kosteus tiivistyy ryömintätilan rakenteisiin (kesäkondenssi). Vastaavasti talvella tähtikirkkaana yönä on mahdollista, että tuuletusilman kosteus härmistyy (muuttuu vesihöyrystä suoraan huurteeksi) esim. peltikatteen alapintaan, koska katteen alapinnan lämpötila voi yön vastasäteilyn (kts.  Rakenteiden lämpötekniikka; säteily) vaikutuksesta jäähtyä kylmemmäksi kuin ulkoilma.

Ryömintätilaisissa rakenteissa ilma liikkuu tuulen (tavanomaisin tilanne), ilman lämpötilaerojen (poistohormi katolle) tai poistopuhaltimen avulla. Seinärakenteissa ilman liikkeen aiheuttaa tuuli ja ilman lämpötilaerot (lämmin ilma nousee ylöspäin). Yläpohjarakenteissa ilman liikkeen aiheuttaa tasakatoissa tuuli ja harjakatoissa tuuli ja ilman lämpötilaerot. Ilman lämpötilaerojen vaikutus ilman liikkumiseen vähenee ja jopa kokonaan estyy kesällä, kun ulkoilman lämpötila nousee riittävän korkeaksi.

Katso myös:

Kosteusvaurioitumisen yleisperiaate

Ilman ominaisuudet

Kosteuden siirtyminen

 

Lisää tietoa aiheesta löytyy kirjoista:

Björkholtz, D., Lämpö ja kosteus, Rakennusfysiikka. Rakentajain Kustannus Oy. Helsinki 1987. Kappale 10.3; Tuuletusraot s. 82…86.

RIL 155 Lämmön ja kosteudeneristys, Helsinki 1984.

Kappale 2.114; Kondensoituminen ja haihtuminen s 45…46; Kappale 2.35; Tuuletettu katto s.77…78

© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)