{literal}

Kosteudenhallintasuunnitelma

Yleistä

Kosteudenhallintasuunnitelman avulla pyritään pienentämään korjaus- ja uudisrakentamisen kosteusvaurioriskiä. Kosteudenhallintasuunnitelma tulee laatia jokaiselle uudisrakennustyömaalle sekä ainakin niille korjausrakennustyömaille, joilla kuivataan rakenteita, tehdään betonivaluja tai tarvitaan sääsuojausta.

Kosteudenhallintasuunnitelma tehdään yksilöidysti kullekin työmaalle. Työmaan kosteudenhallintasuunnitelmassa tulee käsitellä ainakin tässä tekstissä esitetyt asiat, joiden toteutumista seurataan työmaakokouksissa.

Katso myös teksti  Työmaan kosteudenhallinta.

Kosteusriskien kartoitus

Tarkastetaan kohteen arkkitehti- ja rakennesuunnitelmat luetteloiden rakenteet, tuotteet ja materiaalit, joiden toteutukseen työmaalla voi liittyä kosteusteknisiä ongelmia tai joissa myöhemmin on riski kosteusvaurioiden synnylle. Luettelon perusteella kohteen työnjohto voi valvonnassaan kiinnittää erityistä huomiota näiden rakennedetaljien toteuttamiseen.

Lisätietoa ja ohjeita rakenteiden suunnittelusta ja toteutuksesta saa mm:

  • SRMK C2 Kosteus, Määräykset ja ohjeet. Ympäristöministeriö 1998.
  • RIL 107-1999. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet.

Rakenteiden kuivumisaika-arviot

Niille rakenteille (lähinnä betonilattiat ja -seinät), jotka päällystetään kosteusherkillä materiaaleilla, laaditaan kuivumisaika-arviot erilaisissa toteutusolosuhteissa. Lisäksi määritetään rakenneosittain (rakenne/päällyste) päällystettävyyspäätöksen perustana olevat kriittiset kosteusraja-arvot.

Eri päällystemateriaalien kosteusraja-arvoja on annettu mm:

  • SisäRYL 2000. Rakennustietosäätiö, Rakennustieto Oy. 1998.
  • BY 45/BLY 7, Betonilattiat 1997. Suomen Betoniyhdistys r.y. Suomen Betonilattiayhdistys r.y.

Mikäli kohteen rakenteiden kuivumisaika muodostuu arvioiden perusteella pidemmäksi kuin suunniteltu toteutusaikataulu mahdollistaa, valitaan menettelytavat aikataulussa pysymiseksi. Tällaisia menettelytapoja ovat mm:

  • kuivumisolosuhteiden parantaminen
  • nopeammin kuivuvan betonilaadun valinta
  • päällystemateriaalin vaihtaminen paremmin kosteutta kestävään materiaaliin.

Työmaan olosuhdehallinta

Kastumisen estäminen ja sääsuojaus

Estetään runkorakenteiden ja eristetilojen kastuminen esimerkiksi sade- tai sulamisvesistä. Selvitetään ennakolta ne omat ja muiden urakoitsijoiden työsuoritukset, joihin sisältyy työnaikaisten vesivahinkojen riski. Suunnitellaan ja huolehditaan rakennustarvikkeiden kuivana pysyminen toimituksen ja varastoinnin aikana.

Rakennuksen rungon kastumista voidaan vähentää mm. seuraavilla toimenpiteillä:

  • nostamalla runko ylös mahdollisimman nopeasti, jolloin seuraava kerros toimii edellisen kerroksen katteena
  • estämällä veden valuminen ylemmiltä holveilta alemmille sulkemalla holvilla olevat aukot vesitiiviiksi sekä estämällä veden valuminen esimerkiksi ulkoseinän eritetilaan ja sisälevytyksiin
  • tekemällä elementtivälipohjien saumavalut tiiviiksi ja valamalla pintabetonilaatta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
  • tekemällä välipohjiin väliaikainen viemäröinti esimerkiksi märkätilojen lattiakaivojen kautta
  • suojaamalla rakennusrungon sivut varhaisessa vaiheessa asennettavilla ulkoseinillä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, käytetään suoja- tai eristepeitteitä. Ulkoseiniin on myös asennettava ikkunat ja ovet mahdollisimman pian tai aukot tulee sulkea suojapeitteillä
  • poistamalla holville päässyt lumi mekaanisesti, ei sulattamalla
  • poistamalla holville päässyt vesi mahdollisimman pian esimerkiksi vesi-imurilla.

Työmaalle tulevien rakennusmateriaalien ja tuotteiden kostumista ja kastumista voidaan vähentää mm:

  • edellyttämällä toimittajilta kuljetuksen aikaista suojausta
  • noudattamalla valmistajan antamia ohjeita varastoinnin suhteen
  • oikea-aikaisella toimituksella (JOT)
  • suunnittelemalla varastointialueet ja ?menetelmät ajoissa
  • käyttämällä sääsuojia työmaan yleisvarastona
  • käyttämällä sääsuojia keskeneräisten rakenteiden suojauksessa
  • suunnittelemalla työsuoritus huolellisesti ja toteuttamalla se pienissä paloissa, jotta keskeneräiset rakenteet ehditään suojaamaan saman työvuoron aikana.

Työmaalla sattuviin vesivahinkoihin, esimerkiksi patteriverkoston vuotoon, vesiletkun katkeamiseen tai vesisäiliön kaatumiseen tulee varautua:

  • valistamalla työmaahenkilökuntaa veden ”vaarallisuudesta”, jotta kukin osaltaan huolehtisi, ettei oman työsuorituksen seurauksena rakenteisiin pääse ylimääräistä kosteutta
  • varmistamalla painevesiverkoston liitokset ennen verkoston käyttöönottoa
  • sulkemalla työmaan käyttövesijohdot yöksi ja viikonlopuiksi
  • varmistamalla, että työmaalla on nopeasti saatavilla vesi-imuri
  • varmistamalla kuivatuslaitteiden nopea saatavuus.

Rakenteiden kuivatus

Hyvä kuivuminen edellyttää mahdollisimman aikaista vaipan kiinni saantia ja lämmityksen aloittamista sekä hyvää ilmanvaihtoa. LVIS-urakoitsijoiden kanssa tulee sopia niistä mahdollisista erityistoimenpiteistä, joita kohteen kosteudenhallinta edellyttää.

Siihen, millaiset olosuhteet rakenteen ympärille tulee luoda, jotta kuivumista tapahtuisi annetun aikataulun puitteissa vaikuttavat mm.

  • miten paljon rakenteille on työmaa-aikataulussa varattu kuivumisaikaa
  • miten paljon rakenteet mahdollisesti kastuvat
  • millaiset ovat materiaalien kuivumisominaisuudet
  • millaiset ovat rakenteen kuivumisominaisuudet (paljonko on haihtumispinta-alaa, mikä on rakenteen paksuus jne.).

Rakennuksen kuivatuksen suunnittelu- ja toteutusperiaatteita ovat mm:

  • ennen kuivatuksen aloittamista estetään lisäkosteuden pääsy kuivatettavaan tilaan
  • poistetaan kuivatettavassa tilassa oleva irtovesi ja lumi mekaanisesti
  • osastoidaan kuivatettava tila niin, ettei poistettava kosteus pääse siirtymään viereisiin, mahdollisesti kylmempiin, tiloihin ja tiivistymään kylmiin pintoihin
  • varmistetaan ettei tilassa ole kylmiä pintoja, joihin kosteus voi tiivistyä
  • pyritään saamaan kohteen lopullinen lämmitysjärjestelmä toimintakuntoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
  • mikäli kohteen oma lämmitysjärjestelmä ei ole käytettävissä tai sen lämmitysteho ei ole riittävä, käytetään lisälämmityslaitteita (esimerkiksi lämpöpuhaltimia)
  • varmistetaan ennakkoon lisälämmityslaitteiden saatavuus ja toimivuus kohteessa
  • sovitaan LVIS-urakoitsijoiden kanssa mahdollisista kuivatuksen vaatimista erityistoimenpiteistä
  • varmistetaan kosteuden hallittu poistuminen riittävällä ilmanvaihdolla
  • mikäli kosteuden poistaminen edellyttää ilmankuivaajien (kosteudenkerääjien) käyttöä, varmistetaan kuivatettavan tilan tiiviys, jottei kerätä ulkoilman kosteutta
  • huomioidaan ulkoiset olosuhteet (vuodenajan vaikutus)
  • suunnitellaan kriittisten rakenteiden työaikainen kuivatus ajoissa
  • seurataan kuivatuksen tehokkuutta sisäilman lämpötila- ja kosteusmittauksin sekä rakennekosteusmittauksin.

Kosteusmittaussuunnitelma

Työmaalle laaditaan ennakkoon kosteusmittaussuunnitelma. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi mittausmenetelmä ja laitteisto, mittausten aikataulu, laajuus ja tarvittavien mittauspisteiden sijainti.

Ensimmäinen rakennekosteusmittaus tulisi tehdä pian sen jälkeen, kun kohteeseen on saatu lämpö päälle, jolloin saadaan käsitys rakenteiden kosteustilasta ja kuivatustarpeesta. Seurantamittauksia tulisi tehdä 2-4 viikon välein kuivumisen edistymisen toteamiseksi ja lisäkuivatustarpeen arvioimiseksi. Viimeinen, yleensä kattavin ja tarkin mittaus suoritetaan vähän ennen päällystystyötä. Lisää tietoa ja ohjeita tästä löytyy RT -kortista Betonin suhteellisen kosteuden mittaus, RT 14-10675.

Kosteudenhallinnan organisointi, seuranta ja valvonta

Kosteudenhallinnan pääperiaatteena on, että työmaalla jokainen huolehtii ja tiedostaa omaan vastuualueeseensa kuuluvat kosteusteknisesti tärkeät seikat sekä ilmoittaa havaitsemistaan kosteusriskeistä ja -vaurioista välittömästi työmaan johdolle. Sopimusasiakirjoissa on sovittava eri osapuolten tehtävät ja vastuut kosteudenhallinnan osalta.

Kosteudenhallinnan suorittaminen, poikkeusolosuhteet, vesivahingot, mittaustulokset ja rakenteiden päällystämispäätökset dokumentoidaan tarkoituksenmukaisissa asiakirjoissa.

 

Lähdekirjallisuus

Merikallio, T. Rakennustyömaan kosteudenhallinta ja sen suunnittelu. Rakentajain kalenteri 2002. ss. 547-553.

© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)