{literal}

Työmaan kosteudenhallinta

Yleistä

Työmaan kosteudenhallinnan tavoitteet ovat:

  • Estää kosteusvaurioiden synty
  • Varmistaa rakenteiden riittävä kuivuminen ilman aikatauluviivytyksiä
  • Vähentää kuivatustarvetta
  • Pienentää materiaalihukkaa

Työmaan kosteudenhallinnalla varmistetaan rakennuksen käyttäjille terveydellisten haittojen kannalta turvallinen ympäristö sekä saadaan rakentamiskustannuksissa säästöjä.

Työmaan kosteudenhallinta voidaan jakaa seuraaviin osiin:

  • Kosteusriskien kartoitus
  • Kuivumisaika-arviot
  • Olosuhdehallinta
  • Kosteusmittaussuunnitelma
  • Organisointi, seuranta ja valvonta

Kosteusriskien kartoituksessa käydään läpi kaikki työmaan rakennedetaljit ja arvioidaan niiden riskialttius rakenteen kosteusteknisen toiminnan ja työmaatoteutuksen kannalta. Tarvittaessa suunnitelmia voidaan tarkentaa ja antaa toimenpideohjeita työmaalle esim. materiaalivalinnoista, sääsuojauksesta tai kuivatuksesta.

Kuivumisaika-arvioiden avulla ohjataan työmaata ottamaan eri rakenteiden vaatima kuivumisaika huomioon työmaa-aikataulussa. Tarvittaessa annetaan ohjeita kuivumisen kannalta kriittisten rakenneosien tehostetusta kuivauksesta.

Työmaan olosuhteiden hallinnalla pyritään minimoimaan rakennusten kosteusriskit sekä varmistamaan että kohteet voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisessa aikataulussa erilaisissa sääolosuhteissa. Olosuhteiden hallinnassa olennaisena osana on oikein tehdyt rakenteiden suojaustoimenpiteet. Työkohteen kunnollisella suojauksella, joka voidaan tehdä erillisillä sääsuojilla tai julkisivusuojilla, estetään tuotteiden vaurioituminen ja ulkonäöllisten ja muiden laatuvirheiden syntyminen sekä terveyshaittoja aiheuttavien mikrobikasvustojen syntyminen, mutta sillä parannetaan usein myös työolosuhteita, jolloin työmukavuus ja -tehokkuus paranevat, sairastumisalttius vähenee sekä työnlaatu paranee. Huomattavaa on myös lumi ja sulatustarpeen väheneminen.

Kosteusmittaussuunnitelma laaditaan siten että mittauksin voidaan varmistua että rakenteet ovat kuivuneet suunnitellusti. Mittaussuunnitelma on otettu huomioon jo työmaa-aikataulua laadittaessa, jotta työmaata hidastavilta yllätyksiltä vältytään.

Työmaan kosteudenhallintasuunnitelman sisältö

Työmaan kosteudenhallintasuunnitelman sisältö voi olla seuraava:

  • Kosteusteknisten riskien kartoitus
  • Märkätilat
  • Päällyste- ja pinnoitemateriaalien kosteusraja-arvot
  • Aikataulusuunnittelu
  • LVIS – sopimukset
  • Materiaalivalinnat
  • Materiaalien suojaus
  • Runkorakenteiden suojaus
  • Työnaikaisten vesivahinkojen torjunta
  • Rakennuksen kuivatus
  • LVI – laitteet
  • Kosteusvalvonnan organisointi
  • Kosteusmittaukset
  • Kosteudenhallinnan dokumentointi
  • Rakennuksen käyttöohjeet

Katso myös  Kosteudenhallintasuunnitelma

Riskien kartoitus

Kosteusteknisesti kriittisten rakennusosien kartoituksessa on huomioitava muun muassa seuraavat rakennusosat:

  • Pihakansien vedeneristys ja vesienpoisto.
  • Katutason (pihakannen) ja sisätilojen väliset sokkelit, pihavesien pääsy lattian sisälle ja lattian alusrakenteiden kuivuminen ja kuivana pysyminen.
  • Betonirungon kastuminen sateista tai lumien sulaminen.
  • Kerroksellisten lattioiden kastumisvaara ja kuivuminen.
  • Yläpohjarakenteiden kastumisvaara ja kuivuminen.
  • Vesien pääsy seinärakenteisiin holveilta.
  • Vesien pääsy rankaseiniin ja pelti-mineraalivilla-pelti – seinien sisälle.
  • Lasitiiliseinien rakenteet ja liittymät.
  • Tiiliverhoiltujen ulkoseinien tuuletusväliin pääsevän veden hallittu ulosjohtaminen ja tuuletus, tuuletusvälin auki pysyminen.
  • Lasiseinien rakenteet ja liittymät.
  • Aukkojen liittymien vesitiiveys / tuuletus.
  • Vesieristys ja rakenteiden liikuntasaumat.
  • Räystäsliittymät.
  • Betonirakenteiden kuivuminen, kuivumisolosuhteet mittaukset ja betonin ominaisuudet.
  • Lasikatot ja niiden liittymät, kyntetilojen tuuletus ja vedenpoisto.
  • Seinien liittymiset vesikattoon, ylösnousevan seinän sisälle pääsevän veden hallittu ulosjohtaminen.
  • Rakenteiden kuivumismahdollisuus myös valmiissa rakennuksessa (kuivumismahdollisuuden omaavat rakenteet).
  • Sääsuojaukset vesikattokorjauksissa sekä julkisivuja uusittaessa.
  • IV-konehuoneiden rakenteet.
  • Märkätilojen rakenteet.
  • Kipsilevyseinien kastumisen estäminen .
  • LV-putkistoissa ja kalusteissa mahdollisesti esiintyvien vuotojen hallittu havainnointi
  • Pihavesien ja kattovesien hallittu poisjohtaminen, SVK-kaivojen oikea malli ja viemärien riittävä koko (hiekkapesät, käännetyissä katoissa vesien pääsy kaivoon myös vesieristeiden pinnalta ja putkien koko, min. 100 mm.
  • Materiaalien kastumisen estäminen kuljetuksen, varastoinnin, asentamisen ja työn aikana sekä rungon kuivumisvaiheessa.
  • Homehtumiselle alttiiden materiaalien välttäminen, mm puupintainen vaneri on altis homehtumaan seinien ulkopinnoissa tai muuallakin kylmissä sateelta suojatuissa tiloissa.
  • Rakenneratkaisut, joista ei ole aiempaa kokemusta.

Märkätilat

Märkätiloissa käytetään VTT:n sertifikaatin mukaista vedeneristysjärjestelmää ja asentajina sertifioituja asentajia ja sen on täytettävä C2 vaatimukset. Vedeneristysjärjestelmässä on vedeneristeen lisäksi hyväksytty sen yhteydessä käytettävät lattiakaivot ja muut liittyvät osat. Sertifioiduissa vedeneristysjärjestelmässä järjestelmän osat kuten lattian ja seinän vedeneriste toimivat yhdessä muodostaen kokonaisuuden. Eri järjestelmien tuotteita ja menetelmiä ei saa sekoittaa keskenään. 

  • Märkätilojen rakenteet tehdään ensisijaisesti kivipohjaisista materiaaleista.
  • Vesieristystä käytetään kauttaaltaan kaikkien niiden tilojen lattioissa ja seinissä, joissa on lattiakaivo.
  • Vesieristeenä käytetään materiaalia, jonka soveltuvuus käyttötarkoitukseensa on luotettavin testein osoitettu.
  • Vesieristemateriaalin ja lattiakaivon yhteensopivuus tulee olla varmistettu etukäteen.
  • Vesieristystyön suorittamiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Päällyste- ja pinnoitemateriaalien kosteusraja-arvot

  • Kohteen eri tiloihin suunnitellut (lattiat/ seinät) päällyste- ja pinnoitemateriaalit ja niiden alustalle asettamat kosteuspitoisuusraja-arvot selvitetään.
  • Noudatetaan ensisijaisesti materiaalin valmistajan antamia tuotteitansa koskevia raja-arvoja.
  • Sallitut alustan kosteuspitoisuusraja-arvot ilmoitetaan suhteellisen kosteuspitoisuuden (RH %) arvoina. Mikäli kosteusraja-arvo on annettu paino-% materiaalitoimittajalta tulisi saada tieto kyseistä paino-% vastaavasta RH-arvosta.
  • Kosteusraja-arvoja on annettu mm. sisä-RYL:ssä ja Betonitiedon sekä Betonilattiayhdistyksen ohjeissa BY 45, Betonilattiat.
  • Päällystettävistä rakenteista kootaan luettelo, jossa on esitetty materiaalitiedot ja rakennevahvuudet sekä rakenteiden sijainti kohteessa.

Pinnoitettavalle pintalattialle asetetaan suhteellisen kosteuden vaatimukset julkaisun Betonilattiat 1997, BY 45 mukaisesti.

Betonin suhteellinen kosteus määritetään mittaamalla BY 45:n kohdan 4.4.3.1 mukaisesti ohjeessa esitetystä syvyydestä

Taulukko 1. Päällystystyön edellytyksenä oleva betonin suhteellisen kosteuden enimmäisarvo (keskimääräinen kosteus betonirakenteessa).

Betonin suhteellisen kosteuden enimmäisarvo käyttölämpötilassa 20…22ºC, RH % Päällyste / materiaaliominaisuuksia Huomautuksia

80 - 85 %

Betonin pintaosien (2-3 cm) oltava alle 75%

Mosaiikkiparketti 1) Puulajikohtainen /esim. pyökki 80%, tammi 85%)

85% 2)

Betonin pintaosien (2-3 cm) oltava päällystyshetkellä alle 75%

Alustaan kiinnittämättömät puulattiat ja kelluvat parketit (päällysteen ja betonin välissä vesihöyryä läpäisevä materiaali, joka irrottaa betonin ja päällysteen toisistaan)  

85 % 3)

Betonin pintaosien (2-3 cm) oltava päällystyshetkellä alle 75 %

Vesiliukoisella liimalla kiinnitettävät ja kelluvat päällystemateriaalit kuten:

- Erilaiset muovimatot

- Linoleummatto

- Korkkimatot

- Kumimatot

- Tekstiilimatot, joissa tiivis alusmateriaali

Määräävä tekijä liiman kosteuden kestokyky
90 %

Alustaan kiinnittämättömät muovi- ja linoleummatot

Päällysteet, joissa kiinnitykseen on käytetty vähintään 90%:n kosteuspitoisuuden kestävää liimaa

Klinkkerilaatat

Polyuretaanimuovimassat

Täyssynteettiset tekstiilimatot

Liiman valmistajan ohjeet
85 - 97% Epoksi-, akryyli ja polyesterimuovimassat Tuotteen valmistajan antamat raja-arvot. Betonin pinnan oltava päällystysvaiheessa kuiva ja riittävän lämmin.
Muut arvot Tapauskohtaisesti eri materiaalit Materiaalin valmistaja voi antaa näistä ohjeista poikkeavia tuotekohtaisia arvoja.
90% Kermieristykset Materiaalivalmistajan ohjeet
90% Märkätilojen vedeneristeet Materiaalivalmistajan ohjeet
  1. Mosaiikkiparketti on herkkä huonetilan ilman kosteuden muutoksille. Suomen ilmaston sisäilman kosteuspitoisuus voi vaihdella ääritilanteissa 10…80 % tammikuusta syyskuuhun. Kosteuden vaihtelu synnyttää puussa kosteusliikkeitä, jotka edellyttävät hyvää tartuntalujuutta alustan ja parketin välille. Siksi mosaiikkiparketti pitäisi ensisijaisesti liimata suoraan lujaan betonipintaan kiinni. Mikäli tasoitteita käytetään tasoitekerroksen on oltava vähintään 2-3 mm paksu ja primerointi on suoritettava erityisen huolellisesti valmistajan ohjeita noudattaen. Tasoitteen on annettava kuivua vähintään 3-4 päivää ennen parketin liimaustyön aloittamista ellei tasoitteen valmistaja anna erikseen tästä poikkeavia ohjeita.
  2. Kosteuspitoisuuslukema määritetään BY 45:n kohdan 4.4.3.1 mukaan betonin sisäosista syvyydestä joka on 20 tai 40% laatan paksuudesta (yleensä tavanomaisissa rakenteissa n.5-6 cm:n syvyydestä). Kun raja-arvo saavutetaan betonin pintaosat ovat huomattavasti kyseistä raja-arvoa kuivemmat. Mikäli päällystemateriaali läpäisee vesihöyryä nopeammin kuin alusbetoni sitä luovuttaa, kosteuspitoisuus materiaalin alla ei päällystämisen jälkeen oleellisesti nouse. Tämän vuoksi on oleellista varmistua myös betonin pintaosien riittävästä kuivumisesta. Tiiviiden muovikalvojen käyttö päällysteiden alla ei ole suositeltavaa, koska ne estävät rakenteiden kuivumisen ja voivat aiheuttaa rakenteiden pinnassa mikrobikasvun riskin. Kelluvan parketin alusmateriaalin valinnassa on otettava huomioon myös välipohjarakenteen äänieristysvaatimus
  3. Taulukon arvot ovat yleisellä tasolla sovellettavissa erilaisille tiiviille päällystemateriaaleille. Erilaisten muovimattojen vesihöyrynläpäisevyyksissä on merkittäviä eroja, joten erityisen tiiviille muovimatoille (kovat muovimatot) raja-arvo on kriittisempi kuin paremmin vesihöyryä läpäiseville matoille (pehmeät muovimatot).

Vaatimuksenmukaisuuden todentaminen

Rakennuttaja tai urakoitsija todentaa rakenteiden kuivumisen kohteesta tehtävien rakennekosteusmittausten avulla. Mittaustulosten on alitettava kyseiselle rakenneosalle/ päällystemateriaalille annettu betonialustalta vaadittava suhteellisen kosteuden raja-arvo (taulukko 1)

Aikataulusuunnittelu

  • Kosteusherkällä materiaalilla päällystettävillä betonirakenteille laaditaan kuivumisaika-arviot erilaisissa toteutusolosuhteissa, suunnittelun apuna voidaan käyttää teosta Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi.
  • Laaditaan ennuste toteutusajankohtaa vastaavista kuivumisolosuhteista
  • Todetaan rakenteiden kuivumisaikatarve suhteessa päällysteen alustalta edellyttämään kosteuspitoisuusarvoon
  • Valitaan menettelytavat aikataulussa pysymiseksi (materiaalivalinnat, rakenneratkaisut, kuivatus)

Mikäli kohteen rakenteiden kuivumisaika muodostuu arvioiden mukaan pidemmäksi kuin suunniteltu toteutusaika edellyttää, valitaan menettelytavat aikataulussa pysymiseksi. Menettelytapavaihtoehtoja joilla voidaan vaikuttaa aikatauluun ovat:

  • materiaalivalinnat
  • betonin ominaisuudet
  • pinnoitteen ominaisuudet
  • rakenneratkaisut
  • tehostettu kuivatus

Materiaalivalinnat

Rakenteissa on pyrittävä käyttämään kosteusteknisesti mahdollisimman riskittömiä materiaaleja. Materiaalivalintoihin tulee kiinnittää huomiota jo rakennuttajan suunnitelmissa.

Materiaalien suojaus

  • Työmaalle tuleva materiaali ja rakenneosat suojataan kastumiselta välivarastoinnin ja asennuksen aikana.
  • Työmaasuunnittelussa otetaan huomioon materiaalien varastointialueet ja varastointi /suojausmenetelmät
  • Vaaditaan elementtien ja materiaalien toimittajilta kuljetuksen aikaista suojausta
  • Rungon valmiiden osien sisään varastoitaessa huolehditaan, etteivät betoniholveille lastatut materiaaliniput hidasta rakenteiden kuivumista.
  • Selvitetään ennakkoon työmaalle tuleva materiaalivirta ja suunnitellaan sen vastaanotto, välivarastointi, suojaus ja siirrot asteittain kohteessa.

Runkorakenteiden suojaus

  • Höyrynsulku kermistä väliaikaiskatteena.
  • Kattotuolit elementeistä, ei paikallarakennettuna, työ nopeutuu.
  • Aluskate nopeasti paikoilleen
  • Sadevesi ohjataan hallitusti pois ylimmiltä holveilta imuroimalla tai käyttämällä pysyvää viemärijärjestelmää ettei vesi pääse valumaan seinäeristeisiin tai pitkälle alempiin kerroksiin
  • Talvirakentamisessa lumi poistetaan ensisijaisesti mekaanisesti, ei sulattamalla
  • Holveissa olevien aukkojen (läpiviennit, saumat jne.) suojaamisella estetään veden valuminen alimpiin kerroksiin
  • Sadeveden tunkeutuminen ulkoseinärakenteisiin pyritään estämään
  • Ovet ja ikkunat asennetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tarvittaessa aukoissa käytetään väliaikaisia suojauksia.
  • Alakerrosten kosteudelle herkkiä vaiheita ei aloiteta ennen kuin vesikatto on kiinni.
  • Kevytelementit suojataan muovikalvolla, joka poistetaan ennen päällekkäisen elementtien asennusta.
  • Vesikaton rakenteista laaditaan erillinen suojaussuunnitelma

Työnaikaisten vesivahinkojen torjunta

  • Varaudutaan työaikaisiin vesivahinkoihin ennalta (vesi-imuri, kuivatuslaitteiden nopea saatavuus). Erityistä huomiota on kiinnitettävä lämmitysvesiverkoston mahdollisiin vuotoihin.
  • Huolehditaan työnaikaisten käyttövesien poistamisesta kerroksista.
  • Vesivahingon aiheuttaja korjataan ja vesi poistetaan välittömästi

Vesivahinkoja voivat aiheuttaa:

  • Työnaikaisten aukkojen vuodot
  • Betonirakenteiden jälkihoito kastelemalla
  • Betoniasema / -myllyt
  • LVI-laitteistojen vuodot
  • Työnaikainen vesihuolto timanttiporauksessa
  • Muut vettä käyttävät työsuoritukset

LVI-laitteet

  • Varmistetaan, että LVI-tarvikkeet ovat käyttötarkoitukseensa hyväksyttyjä
  • Testataan vesiputkistot, viemärit ja pesukoneet ennen kohteen luovutusta.
  • Ilmastointikanavat puhdistetaan ennen kohteen luovutusta
  • IV-kanavistot on puhdistettu tehtaalla ja suojattu kuljetuksen aikana sekä kanavistoon estetään pölyn pääsy rakennusaikana tulppaamalla päät.

Rakennuksen kuivatus

  • Kuivatuksen alkaessa lisäkosteuden pääsy rakennukseen estetään.
  • Lumi poistetaan ensisijaisesti mekaanisesti ja vesilätäköt imuroidaan.
  • Kuivatus suunnitellaan ottaen huomioon ympäristöolosuhteet.
  • Oma lämmitysjärjestelmä otetaan käyttöön mahdollisimman aikaisin.
  • Sisäilman suhteellinen kosteus pyritään pitämään alle 50%:ssa ja lämpötila yli 20ºC:ssa.
  • Kuivatuksen tehokkuutta seurataan sisäilman lämpötila- ja kosteusmittauksin.
  • Kuivatukseen mahdollisesti tarvittavien lisälaitteiden saatavuus ja toimivuus kohteessa varmistetaan ennakkoon.
  • Tarpeen mukaan ilmankuivaimet ja lämminilmapuhaltimet.
  • Betonin kuivaus on tehokkainta betonia lämmittämällä.

Kosteusvalvonnan organisointi

  • Vastaava mestari vastaa kosteudenhallintasuunnitelman toteuttamisesta.
  • Vastuu kosteuden hallinnasta kuuluu työmaalla työnjohtajalle ja työntekijöille.
  • Työmaahenkilökunnalle järjestetään koulutus- ja informaatiotilaisuuksia, jotta jokainen työmaalla työskentelevä ymmärtää rakenteiden tarpeettoman kastumisen haitallisen merkityksen lopputulokseen ja ilmoittaa mahdollisista vesivahinkohavainnoistaan työnjohdolle.

Kosteusmittaukset

  • Kuivumisolosuhteita ja rakenteiden kuivumista seurataan kosteusmittauksin.
  • Kosteusmittausten suorittamisesta laaditaan työmaan käynnistysvaiheessa kosteusmittaussuunnitelma (mitä kohteessa mitataan, miten usein, millaisia mittalaitteita käytetään ja kuka mittaustyön suorittaa)
  • Seurantamittausten avulla todetaan rakenteiden kuivumisen edistyminen suunnitellussa aikataulussaan tai siihen liittyvät poikkeamat

Kosteudenhallinnan dokumentointi

Kosteudenhallinnan suorittamisesta laaditaan mittauspöytäkirjat ja työmaan laatusuunnitelmaan liittyvä tai erillinen kirjallinen raportti.

Rakennuksen käyttöohjeet

Rakennuksen tulevalle käyttäjälle luovutetaan huoltokirja.

Rakenteiden kuivumisen todentaminen

Rakenteiden riittävä kuivuminen todennetaan kohteesta tehtävien kosteusmittausten avulla. Mittaustulosten on alitettava kyseiselle rakenneosalle / päällystemateriaalille annettu betonialustalta vaadittava suhteellisen kosteuspitoisuuden raja-arvo. Kohteessa sovellettavat raja-arvot on esitetty kohteen kosteudenhallintasuunnitelma-asiakirjoissa.

Mittauspaikat

Kosteusmittaukset tehdään vähintään seuraaviin tiloihin:

  • Pihakannen lattiat (myös kantava laatta)
    • 2-3 mittapistettä
    • lattiarakenteen eri kerrosten kosteus mitattava erikseen
    • huomioitava eri pintamateriaalien asettamat alustan kosteusvaatimukset
  • kerrokset
    • 2-3 mittapistettä
    • huomioitava eri pintamateriaalien asettamat alustan kosteusvaatimukset

Mitä mitataan

  • Sisäilman suhteellista kosteutta (RH) ja lämpötilaa (T) riittävän hyvien kuivumisolosuhteiden varmistamiseksi
  • Betonirakenteiden suhteellista kosteutta (RH) rakenteiden kuivumisen toteamiseksi
  • Kosteusteknisesti kriittisiä rakenneosia
  • Kastuneita rakenteita niiden kuivumisen varmistamiseksi

Millä ja miten mitataan

  • Työmaaolosuhteisiin soveltuvilla sähköisillä suhteellisen kosteuden mittalaitteilla, jotka kalibroidaan säännöllisesti
  • Mittaus suoritetaan ilmatilasta, rakenteisiin poratuista rei?istä tai rakenteesta otetuista näytepaloista
  • Rakenteiden päällystettävyyttä määrittäviä mittauksia ei tehdä pintakosteuden osoittimilla. Pintakosteudenosoittimia voidaan haluttaessa käyttää rakenteissa mahdollisesti olevien kosteampien alueiden kartoittamiseen.

Kuka mittaa

  • Mittaajalla tulee olla hyvät tiedot mittalaitteista, mittaustyön suorittamisesta sekä mittaustulokseen vaikuttavista tekijöistä esimerkiksi rakennuksen kosteusmittaajan pätevyys.

Betonirakenteiden kosteusmittauksen yleisperiaate (lattiat / seinät / pv-elementit)

  • Rakenteiden kosteusmittauksia tehdään jokaisesta kerroksesta sekä paikalla valetuista että elementtirakenteista
  • Betonilattioiden mittaukset tehdään kerroksittain vähintään kahdesta huoneistosta ja erikseen kahdesta märkätilasta. Seinämittaus tehdään kussakin kerroksessa kahdessa erillisessä tilassa. Mittausten laajuutta määritettäessä on otettava huomioon erilaisten päällystemateriaalien lukumäärä kohteessa ja päällystemateriaalien asettamat erilaiset vaatimukset alustan kosteuspitoisuudelle. Mikäli rungossa on käytetty useita erilaisia, etenkin kerroksellisia rakenteita, on mittauspisteiden lukumäärää vastaavasti lisättävä.
  • Mikäli rungon eri osissa tiedetään olevan huomattavia olosuhde-eroja tai jotkut rakenteet ovat huomattavasti kastuneet tehdään näillä alueilla tarkistusmittauksia mahdollisten poikkeamien toteamiseksi.
  • Rakennustyön aikana tehdään kerroksittain seurantamittauksia, joiden avulla voidaan todeta rakenteiden kuivuminen. Mikäli riittävää kuivumista ei tapahdu ryhdytään tehostettuihin kuivatustoimenpiteisiin.

Mittauksen suoritus

  • Mittaukset aloitetaan noin 2-3 viikon kuluttua siitä, kun kohteessa on saatu lämpö päälle.
  • Suositeltavaa on tehdä kuivumisen kestäessä 2-3 seurantamittaussarjaa eri rakenteista.
  • Mittaukset tulee tehdä sekä rakenteiden pintaosista että syvemmältä (eri rakennekerroksista)
  • Kosteuspitoisuuden määrityssyvyydessä käytetään vähintään kahta mittareikää. Jos antureiden tulosten ero on suurempi kuin +/- 3% on mittaus uusittava.

Päällystettävyyspäätökset

  • Päällystettävyysraja-arvoja on annettu RYL:n ja betoni/betonilattiayhdistyksen ohjeissa, joita noudatetaan ellei tarkempia ohjeita ole käytettävissä. Rakennuttaja ja rakentaja voivat sopia näistä yleisistä ohjeista poikkeavista raja-arvoista mikäli perustellut syyt tehtävään poikkeamaan on osoitettavissa.
  • Materiaalitoimittajat voivat lisäksi antaa materiaalikohtaisesti noudatettavia päällystysraja-arvoja.

Dokumentointi

  • Kaikista työmaalla tehtävistä kosteusmittauksista tehdään mittauspöytäkirjat.

Yhteistyö LVIS -urakoitsijoiden kanssa

  • Sovitaan LVI-urakoitsijoiden ja tarvittaessa suunnittelijoiden kanssa niistä mahdollisista erityistoimenpiteistä, joita kohteen kosteuden hallinta edellyttää.
  • Kaukolämpöliittymä saatava ajoissa, työnaikaiset lämmityslaitteet kaukolämmöllä.
  • Kohteen oman lämmitysjärjestelmän käyttö työaikaiseen lämmitykseen ja kuivatukseen. Lohkottaisessa lämmityksessä tarvittavien venttiilien suunnittelu ja asennus.
  • Kohteen ilmanvaihtojärjestelmän käyttö työnaikaiseen kuivatukseen (tehon määritys, työaikaiset mahdolliset lisälaitteet, suodattimet)
  • LV-putkiston käyttö työnaikaiseen vedenpoistoon rakenteista (viemärijärjestelmän nousu tahdistettu rungon nousun kanssa) tai työnaikaisen putkistojärjestelmän rakentaminen.
  • Työnaikainen vesihuolto suoritetaan ulkona väliaikaisella letkulla. Jokaisen työntekijän tulee osaltaan huolehtia, ettei ylimääräistä vettä joudu rakenteisiin.

 

Lähdekirjallisuus

1. Betonin suhteellisen kosteuden mittaus; RT-kortti RT 14-10675

2. Kosteuden hallinta rakennustyömaalla; Betonirunkoratkaisu; Tarja Merikallio; Humittest Oy, 1998

3. Betonin kosteuden hallinta; Pentti Lumme; Tarja Merikallio; Betonitieto Oy, 1997

4. Kosteusvauriokorjausten laadunvarmistus, Kirsi Torikka, Tarja Hyypöläinen, Jussi Mattila, Ralf Lindberg, TTKK 1999

5. Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi, Tarja Merikallio, Betonitieto Oy, 2002

6. Paikallavalurakenteiden sääsuojaus, Marko Lahti. diplomityö

7. Rakennusmateriaalien suojaus työmaalla, Koski Hannu, Kauranen Hannu, VTT Rakennustekniikka, 2000

8. Tarja Merikallio, ”Kosteudenhallinta ja olosuhderakentaminen” esitelmä.

9. Merikallio, T., Niemi S. ja Komonen. J. Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen. Betonitieto Oy 2007. ISBN: 978-952-5075-88-5. 97 s.

© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)