Epäpuhtaudet ja niiden torjunta

Ihmisperäiset epäpuhtaudet

Ihminen ja ihmisen toiminnot levittävät monia epäpuhtauksia ympäristöönsä. Ihmisen aineen-vaihdunta tuottaa useita pahanhajuisia eritteitä, jotka poistuvat kehosta uloshengityksen tai hikoilun kautta. Hiilidioksidi on eräs aineenvaihdunnan lopputuote, muita ovat mm. metaani ja aldehydit. Hiilidioksidia käytetään yleisesti ihmisperäisten epäpuhtauksien indikaattorina. Jotta hiilidioksidin pitoisuus pysyisi tyydyttävällä tasolla (alle 1500 ppm), tulee ihmistä kohti lasketun ulkoilmavirran olla noin 4 litraa sekunnissa. Hiilidioksidi on terveydelle haitallista vasta melko korkeina pitoisuuksina (yli 5000 ppm). Ilman ja kosketuksen välityksellä leviävät ihmisperäiset virukset ja bakteerit aiheuttavat terveyshaittoja. Influenssa-epidemiat ja lasten korvatulehdukset leviävät juuri näin. Ilman osuus on kuitenkin pienehkö verrattuna kosketustartuntoihin, joten ilmanvaihtoa lisäämällä ei ongelmaa voida kokonaan poistaa. Ilmanvaihdolla voi kuitenkin olla suurempi merkitys esim. sairaalainfektioiden leviämisessä.

Ihmisen toiminnoista tupakointi pilaa ilmaa eniten. Tupakansavun häkä ja syöpää aiheuttavat yhdisteet muodostavat kiistämättömän terveysriskin myös muille samassa tilassa oleskeleville. Muita sisäilmaan vaikuttavia toimintoja ovat mm. ruuanlaitto, askartelu, jne.

Torjunta

Rakennukset ovat ihmisiä varten, joten epäpuhtauslähteiden poisto ei tässä tapauksessa tule kyseeseen (tupakointia lukuunottamatta). Ihmisperäiset epäpuhtaudet onkin poistettava riittävän ilmanvaihdon avulla. Energiataloudellisesti on tärkeää, että ilmanvaihto ohjataan sinne, missä ihmiset oleskelevat ja että epäpuhtaudet poistetaan ennekuin ne ehtivät levitä koko tilan ilmaa pilaamaan. Ilmanvaihtoa tulisi myös ohjata todellisen tarpeen mukaan.

Tupakansavun torjunta

Tupakkalaki velvoittaa työnantajat suojaamaan työntekijät ympäristön tupakansavulta. Työpaikoilla ja julkisissa rakennuksissa ei sisätiloissa saa tupakoida. Asunnoissa tupakointia ei ole kielletty, mutta suositeltavaa se ei ole. Sisällä tupakoiva altistaa koko perheen terveydelle haitalliselle tupakansavulle. Parvekkeella tupakoitaessa tulee ottaa huomioon naapurit ja huolehtia lasitetun parvekkeen riittävästä tuuletuksesta.

Kiinteistön omistaja on velvollinen estämään tupakansavun leviämisen asuntojen välillä. Tämä voi edellyttää ilmanvaihtojärjestelmän säätämistä tai parantamista sekä rakenteiden tiivistämistä. Häiritsevä tupakointi voidaan myös kieltää.

Rakennusmateriaalien epäpuhtaudet

Nykyaikaisissa rakennusmateriaaleissa käytetään useita kemiallisia yhdisteitä teknisten ominaisuuksien aikaansaamiseksi ja parantamiseksi. Kemialliset yhdisteet voivat olla peräisin luonnosta tai ne voivat olla keinotekoisia. Lastulevyjä, liimoja ja tasoitteita sekä maaleja olisi mahdotonta valmistaa ilman kemikaaleja. Oikein valmistettujen, käsiteltyjen ja käytettyjen materiaalien epäpuhtauspäästöt eivät yleensä aiheuta normaaleille ihmisille terveysongelmia. Herkemmille yksilöille materiaaleista vapautuvat orgaaniset yhdisteet, aldehydit tai ammoniakki saattavat sen sijaan aiheuttaa herkistymisoireita. Mahdollisia epäpuhtauksia on tuhansia, eikä tällä hetkellä ole riittävästi tietoa siitä, mitkä niistä ovat terveydelle haitallisimpia.

Torjunta

Rakennusmateriaalien epäpuhtauksien torjunnassa on mahdollisimman vähäpäästöisten materiaalien käyttö etusijalla. Sisäilmayhdistys suosittelee M1-luokan materiaalien käyttöä, lisätietoja  Rakennustietosäätiö.  Voimakkaasti haisevia materiaaleja kannattaa välttää niin sisäpinnoissa kuin kalusteissakin.

Laadunvarmistuksella on keskeinen sija materiaalipäästöjen torjunnassa. Suurimmat ongelmat ovat syntyneet virheistä valmistusprosessissa, rakennusaikaisessa varastoinnissa ja käsittelyssä tai itse asennuksessa. Erityisen tärkeää on materiaalien suojaaminen lialta ja kosteudelta.

Ilmanvaihdon avulla tulisi torjua vain niitä epäpuhtauksia, joita ei voida muuten, esim. materiaalia vaihtamalla, välttää. Rakennusperäisiä epäpuhtauksia varten tarvitaan kuitenkin aina tietty perusilmanvaihto. Uusina kaikista materiaaleista vapautuu paljon epäpuhtauksia, joten on tärkeää, että ensimmäisen vuoden aikana ilmanvaihto on jatkuvasti päällä täydellä teholla.

Muut rakennusperäiset epäpuhtaudet

Homeet ja muut mikrobit

Homeet ja muut mikrobit kasvavat rakenteissa ja rakennusmateriaalien pinnoilla, mikäli ne saavat riittävästi kosteutta. Märkänä kaikki materiaalit homehtuvat. Homeitiöt leviävät ilman välityksellä ja siten ne pääsevät myös hengitysilman mukana elimistöön. Homealtistus lisää hengitystiesairauksia ja voi aiheuttaa allergiaa ja astmaa. Rakennuksen homeongelmiin on sen vuoksi suhtauduttava vakavasti. Erityisesti asuinrakennuksissa homeongelmat ovat laajalle levinneitä.

Mikrobit voivat muodostua ongelmaksi, jos vesi seisoo pitkään suotuisissa olosuhteissa. Ilman kostuttimet voivat toimia terveydelle haitallisten bakteerien kasvualustana, jos niissä käytettävää vettä ei kierrätetä ja keitetä. Legionella-bakteerin aiheuttamat vakavat epidemiat ovat esimerkkeinä huonosti hoidetuista ilman kostuttimista ja jäähdyttimistä.

Asbesti

Asbestia on sen hyvän lämmöneristyskyvyn ja paloturvallisuuden vuoksi aiemmin käytetty yleisesti rakennusmateriaaleissa ja eristeissä. Nykyään sen käyttö on kielletty, koska asbestikuitujen on todettu aiheuttavat asbestoosia ja keuhkosyöpää. Koskemattomana oleva asbesti ei muodosta suurta riskiä. Asbestipaikat on merkittävä asianmukaisesti, jotta niitä ei kosketeltaisi. Ongelmat syntyvät kun asbestipitoisia rakenteita ja eristeitä puretaan. Silloin ilmaan voi päästä suuriakin määriä kuituja. Tämän vuoksi asbestipurkutöitä säännellään tarkasti lailla.

Torjunta

Mikrobit ja asbesti ovat epäpuhtauksia, joiden torjuntaa ei voida hoitaa ilmanvaihdolla, vaan ne on poistettava rakennuksesta. Asbesti voidaan myös koteloida ilmatiiviisti. Homeiden syntyä sen sijaan voidaan joissakin tapauksissa estää pitämällä kosteus ilmanvaihdon avulla alhaisena.

Virheelliset rakennusmateriaalit

Rakennusmateriaalien merkitys sisäilman laadulle on suuri johtuen niiden suuresta pinta-alasta. Normaalit rakennusmateriaalit oikeissa tarkoituksissa käytettynä eivät yleensä kuitenkaan aiheuta vakavia ongelmia. Varsinkin toimistorakennuksissa ilmanvaihto on yleensä riittävän suuri pitämään haitallisten aineiden pitoisuudet alhaisina. Eri materiaalien yhteiskuormitus voi kuitenkin olla merkittävä ja aiheuttaa herkimmille yksilöille oireita, joten materiaalien valintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Valitsemalla pienipäästöiset materiaalit on lisäksi mahdollista pienentää ilmanvaihdon tarvetta.

Materiaalissa voi kuitenkin olla valmistusvirheitä, jotka aiheuttavat sisäilmaongelmia. Valmistusprosessin aikana väärin annostellut kemialliset komponentit ovat aiheuttaneet mm. styreeni-ongelmia. Huonolaatuisten liimojen käyttö aiheutti aikanaan lastulevyjen korkeita formaldehydipäästöjä. Tiedon lisääntyessä ja laadunvarmistuksen parantuessa monista ongelmista on jo päästy. Materiaaliteollisuus kehittää kuitenkin jatkuvasti uusia tuotteita, joten uusien ongelmien esiintuleminen on aina mahdollista.

Virheellinen varastointi ja käsittely voi aikaansaada kemiallisia reaktioita, esimerkiksi jotkut kastuneet materiaalit erittävät ammoniakkia. Tunnetuin esimerkki on lattiatasoitteiden sisältämän kaseiinin hajoaminen betoniin jääneen kosteuden vaikutuksesta ammoniakiksi.

Valmistuksen ja käsittelyn laadunvarmistus on materiaalienkin suhteen paras keino taata parempi sisäilman laatu.

Ulkoilman epäpuhtaudet

Ihminen altistuu myös ulkoilman epäpuhtauksille pääasiassa sisätiloissa. Ulkoilman epäpuhtaudet kulkeutuvat sisätiloihin ilmanvaihdon tai vuoto-ilmavirtojen mukana. Liikenteen saasteet, kuten häkä, hiilivedyt, hiukkaset (noki) ja typen oksidit, ovat ongelmana kaupunkien ydinkeskustoissa. Teollisuuden päästöt voidaan haistaa monilla paikkakunnilla. Monet eloperäiset hiukkaset, esimerkiksi siitepölyt, aiheuttavat ongelmia allergioista kärsiville. Oman ongelmaryhmänsä muodostavat paikalliset epäpuhtauslähteet, vaikkapa autotallien jäteilmapiiput, jotka ovat liian lähellä raittiin ilman sisäänottoaukkoja.

Torjunta

Ulkoilman epäpuhtauksia ei voida torjua ilmanvaihtoa lisäämällä, koska silloin vain tuodaan lisää epäpuhtauksia tilaan. Tehokas ilman suodatus on ainoa keino sisäilman puhtaana pitämiseksi, jos ulkoilma on likaista. Hiukkastenkin osalta tarvitaan kuitenkin olellisesti parempaa suodatustehokkuutta kuin mihin yleisesti käytetyt karkeasuodattimet pystyvät. Vasta hienosuodattimet (suodatinluokka F7 tai parempi) pystyvät pitämään sisäilman puhtaana ulkoilman pölyistä ja noesta. Kaasujen, kuten häkä ja hiilivedyt, suodatus on mahdollista nykytekniikalla, mutta usein liian kallista käytettäväksi muissa kuin erikoistiloissa (leikkaussalit, ATK-tilat, jne.)

Raitisilma-aukkojen sijainnilla on tärkeä merkitys torjuttaessa ulkoilman epäpuhtauksia. Sen tulisi olla riittävän korkealla, jotta kadulta tulevat liikenteen saasteet eivät sinne kanna, ja tarpeeksi kaukana jäteilman ulospuhalluspisteistä.

Maaperän epäpuhtaudet

Radon on tärkein maaperän epäpuhtauksista, mutta aiemmin muussa käytössä (esim. kaatopaikka, teollisuuslaitos, varikko tai saha) olleille tonteille rakennettaessa voivat myös muut kaasut aiheuttaa ongelmia. Radioaktiivista radonia syntyy kallio-perän uraanin hajoamistuotteena. Radonkaasu kulkeutuu maaperässä olevia rakoja ja huokosia pitkin rakennuksen alle. Radonongelmat esiintyvät yleensä soramaalle tai kalliolle rakennettaessa. Radon on erityisesti pientalojen ja maanalaisten tilojen ongelma. Rakennuksen sisäilmaan radonkaasu pääsee alapohjassa olevien rakojen kautta silloin, kun sisätila on alipaineinen maahan nähden. Radon on terveydelle vaarallista, pitkäaikainen altistus voi johtaa keuhkosyöpään. Samanaikainen altistus muille syöpää aiheuttaville aineille (esim. tupakka) moninkertaistaa syöpäriskin.

Torjunta

Radonin torjunnassa on pyrittävä estämään kaasun pääsy sisäilmaan. Oikealla rakennustavalla on suuri merkitys. Tehokkaimpia keinoja ovat rakennuksen alla olevan maaperän tuuletus, radonin imeminen radonkaivoon tai -sumppuun, alapohjan tiivistys ja ilmanvaihdon tasapainotus koneellisen tuloilman avulla. Pelkkä poistoilmanvaihdon lisääminen ei riitä, sillä samalla yleensä suurennetaan alipainetta rakennuksen sisällä ja imetään lisää radonpitoista ilmaa maaperästä.

Siivous on hyvän sisäilman perusta

Tehokas säännöllinen siivous ja laitteiden huolto edistävät hyvää sisäilmaa. Siivouksen avulla poistetaan pinnoille kertynyt pöly ja lika ennen kuin se ehtii toimia mikrobien kasvualustana ja kaasumaisten epäpuhtauksien kerääjänä.

Siivouksen aikana ilman epäpuhtausmäärät ovat suurimmillaan, joten siivousta ei pitäisi tehdä toimistoaikana.

Siivouksessa käytettävien kemikaalien valinnassa tulee kiinnittää huomiota niiden haitallisuuteen eikä käyttää ilmaa pilaavia kemikaaleja.

Keskuspölynimuri vie siivouksessa poistettavat pölyt suoraan ulos. Se onkin sisäilman laadun kannalta suositeltavin vaihtoehto. Tavallista imuria käytettäessä on huolehdittava tehokkaasta imurin poistoilman suodatuksesta ja siivouksen jälkeisestä tuuletuksesta. Muuten pölyt jäävät ilmaan leijailemaan ja laskeutuvat pian takaisin pinnoille.